Kissa-agility on koira-agilityn kissamainen versio, jossa kissa opetetaan ylittämään erilaisia esteitä ja niistä koostettuja esteratoja. Kissa-agility on oiva tapa tuoda sisältöä sisäkissan elämään, sillä se auttaa sekä tyydyttämään kissan liikunnan tarvetta että tarjoaa mahdollisuuden oivaltamisen ja uuden oppimisen tarjoamaan iloon ja yhteiseen mukavaan tekemiseen ihmisen kanssa.
Kissa-agility vaikuttaa kissan hyvinvointiin monella eri tavalla. Se tarjoaa sisäkissalle tärkeitä mahdollisuuksia liikuntaan, hyppimiseen ja loikkimiseen. Lisäksi lajiin liittyvä koulutusaspekti tarjoaa kissalle tärkeää ja mielekästä aivojumppaa. Kirsikkana kakun päällä kissa-agility tarjoaa myös mukavia kissan ja ihmisen välisiä yhteisiä hetkiä, joiden avulla ihminen voi oppia tuntemaan kissaansa ja sen yksilöllisiä ominaisuuksia entistä paremmin.Kissa-agilityyn soveltuu kissa, jolla ei ole liikkumista rajoittavia sairauksia. Kissan rodulla ei ole väliä, vaan kaikki kissat soveltuvat lähtökohtaisesti agilitykissoiksi. Esimerkiksi moninkertainen Vuoden agilitykissa-palkittu Miuku oli täysin sokea ja onnistui siitä huolimatta häikäisemään yleisön ja kanssakilpailijat nopeilla agilitysuorituksillaan. Monenlaiset kissat siis nauttivat agilitystä ja sen tuomista hyvinvointihyödyistä.
Kissa-agilityn aloittamiseen ei tarvita muuta kuin into, motivaatio ja ripaus mielikuvitusta. Kissa-agilityn harjoittelu ei lähtökohtaisesti vaadi paljon tilaa tai suurta määrää hienoja esteitä. Pelkistetyimmillään kissa-agility on sitä, että kissa opetetaan loikkimaan lattialla istuvan ihmisen jalkojen yli. Käsistään kätevä rakentaa agilityesteensä itse, mutta niitä on saatavilla myös valmisesteinä. Itse esteitä rakentaessa tulee varmistua siitä, että esteet ovat taatusti turvallisia sekä kissalle että ihmiselle.
Kissa-agility perustuu siihen, että kissa opetetaan ylittämään erilaisia esteitä ja niistä koostettuja esteratoja. Kissan agilitykoulutus tapahtuu positiivisella vahvisteella, eli palkitsemalla kissa toivotusta käytöksestä. Rangaistukset tai pakottaminen eivät kuulu kissan koulutukseen, vaan ei-toivottu käyttäytyminen jätetään vain täysin huomiotta. Minkä tahansa kissan koulutuksen onnistumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää selvittää, mikä on juuri omalle kissalle se kaikista ihanin palkkio, jonka vuoksi se heittäisi vaikka kuperkeikkaa. Palkkioita, kuten erilaisia ruokapalkkioita, rapsutusta ja leikkiä, ei voi laittaa mihinkään yleispätevään paremmuusjärjestykseen, sillä palkkiopreferenssit ovat todella yksilöllisiä ja riippuvat kissan omista mieltymyksistä. Omalle kissalle parhaan palkkion saakin selville vain kokeilemalla: jos kissasi poistuu niskojaan nakellen paikalta, ei palkkio todennäköisestikään ole sille tarpeeksi mielekäs.
Lisäksi aivan kuten missä tahansa kissan kouluttamisessa, myös kissa-agilityn koulutusvaiheessa on hyvä edetä pienin vauvanaskelin ja pitää vaatimustaso maltillisena. Näin pyritään varmistamaan kissan motivoituneisuus, eikä tulla tappaneeksi sen motivaatiota painostamalla sitä liian vaikeiden tehtävien äärellä. Kissan voi opettaa ylittämään esteitä esimerkiksi seuraamalla ohjaajan kättä tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi kosketuskeppiä. Myös lelulla tai makupalalla houkuttelu ovat sallittuja kissanohjaustapoja, joten on aivan ohjaajan ja kissan omista mieltymyksistä kiinni. millainen ohjaustapa toimii parhaiten.
Kissa-agility tarjoaa kissalle monipuolisia virikkeitä, kuten uuden oppimista sekä liikuntaa. Kuvassa maatiaiskissa Hiskin taidonnäyte
Koirien kanssa on ollut pitkään yleinen ja täysin normaali käytäntö käydä niiden kanssa säännöllisesti ohjatuissa treeneissä kodin ulkopuolella. Oman kokemukseni mukaan kissojen kohdalla eläintenkouluttajan puoleen käännytään useimmiten kuitenkin vasta silloin, kun kissan kanssa tulee ongelmia. Mikään ei kuitenkaan periaatteessa estä ohjattua harrastamista kissankaan kanssa, kunhan kissa totutetaan huolella matkustamiseen ja uusissa paikoissa liikkumiseen, jotteivät ne aiheuta kissalle ylimääräistä stressiä. Mikäli kissan kouluttamisesta herää kysymyksiä, kannattaa siis olla rohkeasti yhteydessä kissoihin erikoistuneeseen ammattieläintenkouluttajaan. Jos kodin ulkopuolelle matkustaminen tuntuu ylivoimaiselta, voi kouluttajalta tiedustella mahdollisuutta kotikäyntiin. Listan ammattitutkinnon suorittaneista ja palkitsemalla kouluttamiseen sitoutuneista eläintenkouluttajista löydät osoitteesta elaintenkouluttajat.com
Sen lisäksi että kissa-agilityä voi treenata kotona, siinä voi myös kilpailla. SAGIK ry järjestää vuosittain muutamia virallisia kissa-agilitykilpailuja, yleensä Kissaliiton alaisten kissanäyttelyiden yhteydessä tai esimerkiksi eläinkauppojen tiloissa. SAGIK ry palkitsee vuosittain Vuoden agilitykissan edellisen vuoden kokonaiskilpailumenestyksen perusteella. Viralliset kissa-agilitykilpailut käydään turvallisuussyistä pitkällä pöydällä, johon esteet on sijoitettu peräkkäin. Liittymällä SAGIK ry:n jäseneksi, saat jäsenetuna virallisten agilityesteiden tarkat mitat, joiden avulla pystyt halutessasi rakentamaan itse virallisia agilityesteitä vastaavat esteet kotikäyttöön. Virallisten agilityesteiden harjoittelu kotona saattaa auttaa kilpailusuorituksessa, kun esteet ovat kissalle jo entuudestaan tuttuja. Tähtää kissansa kanssa sitten kilpailuihin tai ei, on kissa-agility mitä monipuolisin kissan ja ihmisen yhteinen harrastus.
Kissa-agilityn harrastaminen ei vaadi suuria investointeja. Minimalistisimmillaan kissa-agility voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että opettaa kissan hyppimään lattialla istuvan ihmisen jalkojen yli.
Kirjoittaja on SAGIK ry:n puheenjohtaja ja viestintävastaava sekä eläinten hyvinvointiaiheisiin erikoistunut Art Director ja viestinnän asiantuntija.
Suomen Agility Kissat SAGIK ry www.agilitykissat.com
On perustettu vuonna 2001. Yhdistys tähtää kissan aseman parantamiseen ja ymmärryksen lisäämiseen sen tarpeista. Yhdistys jakaa tietoa kissan aktivoinnista ja aktivoinnin keinoista, järjestää virallisia agilitykilpailu ja viestii kissan aktivoinnista ja sen keinoista. Yhdistys järjestää verkkokursseja ja on Suomen Kissaliiton jäsenyhdistys.
Maaliskuisena tiistaiaamuna oli aika viedä kaikki neljä kissaani (maatiainen, kaksi american curlia sekä somalipoika Koda) hampaiden vuosihuoltoihin 100 km päähän luottoeläinlääkärimme luokse. Kaikille oltiin varattu hampaiden röntgenkuvaus ja halusin Kodalle (IP FI*Vulpes Blood & Fire, s. 17.5.2018) myös keuhkoröntgenin. Keuhkoröntgen siksi, että viime syksynä Kodan sukua kohtasi syvä suru ja järkytys Kodan siskon menehdyttyä täysin yllättäen sairauskohtaukseen vain vähän päälle 1-vuotiaana. Sittemmin ilmeni, että kyseessä oli ollut harvinaisen vakava astmakohtaus. Loki-siskolla oli ollut elämänsä aikana astmaoireita, mutta ne olivat olleet niin harvassa, etteivät lääkärit yleisestikään aloita vielä sen pohjalta lääkitystä. Oireet olivat olleet samat mitä Kodalla on ollut pennusta asti: helposti hengästymistä ja satunnaista yskää.
Olen pitänyt Kodan yskäkerroista kirjaa viime kesästä lähtien siltä varalta, että ne tihentyvät ja olisi aika mennä lääkäriin. Kodan kohtaukset ovat oireiltaan kissan astmalle tyypilliset: kissa on kyyryssä kaula pitkänä ja ensin kissa puhisee tukkoisesti. Sitten alkaa äänekkäät ja vinkuvat hengityspuuskat. Nieleminen on vaikeaa ja kuulostaa kuin kurkussa olisi jokin iso sitkeä möykky tiellä. Kohtaus voi kestää jopa useamman minuutin. Kodan tiheimmät yskäkohtaukset, 1-2 krt/kk, ovat sijoittuneet kesäaikaan. Syyskuun jälkeen olen merkinnyt vain yhden yskäkerran ja se oli helmikuussa.
Pentuajan pahimman villivaiheen jälkeen olemme pitäneet leikitykset sen verran rauhallisina, ettei hengästymistä tule. Kodan riehuessa itsekseen se ei hengästy, mutta leikittäessä hengästyminen tapahtuu nopeiden ja lyhyiden spurttien jälkeen. En ollut aiemmin osannut yhdistää tätä astmaan, vaan olin ajatellut tohelon vain unohtavan hengittää keskittyessään niin leikkiin.
Vaikka Koda oli ollut yskältään oireeton jo kuukausia, oli nyt hyvä katsoa keuhkojen tilanne ja tärkeäkin, huomioiden samanlaiset oireet siskon kanssa. Luottoeläinlääkärimme otti tilanteen todella vakavasti, mitä arvostan yli sanojen, ja hän halusikin tutkia Kodan ennen kuin siirtyisi muihin. Senkin vuoksi, että jos keuhkoista jotain löytyisi, anestesia olisi turhan suuri riski otettavaksi kun lääkitystä ei oltu vielä aloitettu.
Keuhkoröntgen otetaan kissan ollessa hereillä ja pääsin siihen kaveriksi. Rauhattomasta ja jännittyneestä pojasta saatiin onneksi heti ensimmäisellä kerralla hyvä kuva. Kuva kertoi, että keuhkoissa todella oli astmamuutoksia: keuhkot olivat laajentuneet ja niissä näkyi tiivistymiä. Laajentuma on seurausta siitä, että keuhkot ovat täynnä liikaa ilmaa, sillä ilma ei pääse kunnolla kiertämään ulos ahtautuneiden keuhkoputkien vuoksi. Verikoetuloksia jouduimme odottamaan seuraavaan päivään ja ne näyttivät puhdasta tulosta; valkosoluarvot olivat normaalit. Kohonneet arvot olisivat viitanneet astmatulehdukseen. Eläinlääkärin mukaan normaalisti lääkitystä ei vielä aloitettaisi Kodan oireilla ja röntgentuloksen perusteella, mutta Kodan tapauksessa taustat huomioiden lääkitys aloitetaan.
Astma on parantumaton sairaus, joten myös lääkitys on koko loppuelämän. Koda saa 2 krt/pv kortisonia inhalaationa. Koska röntgentulosten myötä Kodan hammashoidot jäivät välistä, niitä katsotaan uudestaan joskus kesän tienoilla. Kesällä otetaan myös keuhkojen kontrollikuva ja katsotaan muutetaanko lääkeannostusta. Minulla oli outo olo diagnoosin jälkeen sen suhteen, miten tyynesti siihen suhtauduin. Astma itsessäänhän on varsin yleinen, sitä tavataan lähteiden mukaan ainakin 1 % kissoista. Diagnoosi ei oikein tuntunut missään, vaikkakin päällimmäisenä tietenkin oli helpotus. Helpotus siitä, että nyt poika saa hoitoa, joka toivottavasti ehkäisee tulevat kohtaukset. Ja helpotus siitä, ettei enää tarvitse miettiä missä menee raja lääkäriin viennin suhteen.
Ehkä reaktioon tai sen puutteeseen vaikuttaa sekin osaltaan, että onhan tässä jo useampi vuosi käyty kahden allergikkokissan kanssa erilaisia testailuja niin ruokavaliossa kuin ympäristöllisesti tasapainoisen ruokavalion ja ympäristöärsykkeiden minimoinnin saavuttamiseksi. Astma sentään on suoraan selkeä hoidoltaan ja täten nopeahoitoinen elämänlaadun parantamiseksi.
Niin eläimen kuin vauvojenkin kanssa, eli niiden olentojen, jotka eivät osaa tehdä käskystä tarvittavaa syvää hengitystä, inhalaatiolääkitykseen tarvitaan inhalaatiolaite. Kissoille on oma versionsa, mutta koska meidän lähiapteekissa ei ollut sitä, ostin eläinlääkärin kehotuksesta vauvojen version, jonka jossain vaiheessa tulevaisuudessa vaihdamme kissaversioon.
Koda on onneksi lähtökohdiltaan helppo lääkittävä: harrastamme temppuilua ja poika rakastaa temppua, jossa kuono laitetaan sormista tehdyn ympyrän läpi. Joten ajattelin Kodan oppivan nopeasti inhalaatiolaitteeseenkin ja oikeassa olin! Treenasimme inhalaatiolaitteen niin, että teimme siitä tempun: aina kun Koda nuuski laitteen suuaukkoa, sanoin ”lääke” ja annoin herkun. Koda huomasi homman jujun hyvin nopeasti.
Temppu oli kuitenkin enemmänkin positiivisten mielikuvien luomista varten, sillä itse lääkityksessä inhalaatiolaitetta tulee pitää naamalla ainakin 10 sekuntia, jos ei pysty laskemaan henkäysten määrää. Varsinaiset lääkinnät olemme tehneet niin, että pidän Kodaa paikoillaan ja lasken ajan ääneen. Lääkinnän jälkeen Koda saa herkun. Herkkupalkka on vahva motivaattori ja koska lääkitykset ajoitetaan meillä ruokailujen jälkeiseksi, Koda monesti jää keittiöön odottamaan lääkehetkeä ruuan jälkeen. Koda myös tunnistaa vihjesanat ”otetaanko lääke” ja tulee juosten paikalle, jos olisikin sattunut olemaan toisessa huoneessa. Kehräys alkaa viimeistään kun ollaan laskennoissa 8 sekunnin kohdalla.
Lääke on auttanut erinomaisesti: Koda ei ole saanut sen aloittamisen jälkeen kuin yhden kohtauksen, mikä sekin tuli suoraan normaalia viikkorytmiä myöhempään tehdyn imuroinnin jälkeen. Kodan rasituksensietokyky on parantunut huomattavasti ja nykyään se voi tehdä nopeita spurtteja leikityksissä hengästymättä – tai ainakaan hengästymättä yhtä nopeasti kuin ennen. Emme ole lähteneet testaamaan missä uusi raja menee.
Kissanhiekan tulisi olla mahdollisimman pölyämätöntä.
Ilmankostutin on hyvä astmaoireiden helpottamiseen, jos huoneen kosteudella on tapana tipahtaa turhan alas etenkin kovilla pakkasilla. Hengitysliiton mukainen suositeltu ilmankosteus on talvella 20-40 % ja ilmankosteutta kannattaa seurata kosteusmittarilla. Meille mittari hankittiin Kodan diagnoosin jälkeen.
Lisäksi kalaöljyn omega 3 voi auttaa vähentämään astmaoireita aiheuttavia vasta-aineita, joten kalaöljyä on suositeltavaa antaa päivittäin. Kalaöljystä saatava EPA-rasvahappo auttaa myös tulehdusten hillitsemisessä. D-vitamiinin puutteen on todettu olevan yhteydessä astmaoireisiin, joten D-vitamiinia kannattaa antaa korkeinta suositusannosta eli 1 µg/painokilo/pv, mikä vastaa ihmisten 100 µg/pv -annostusta. D-vitamiinin hyödyt vaikuttavat kiistellysti pohjautuvan siihen, että tutkituilla on lähtökohtaisestikin ollut puutosta ja saannin nosto vastaamaan nykysuosituksia helpottaisi astmaoireita.
-Asthma in cats:https://veterinarypartner.vin.com/default.aspx?pid=19239&id=4951536
- Feline asthma: https://www.marvistavet.com/feline-asthma.pml
- Astma. Käypä hoito -suositus:https://www.kaypahoito.fi/hoi06030
- Evidence points to fish oil to fight asthma: https://www.urmc.rochester.edu/news/story/4727/evidence-points-to-fish-oil-to-fight-asthma.aspx
- Omega-3 and omega-6 fatty acids may play opposite roles in childhood asthma: https://www.sciencedaily.com/releases/2019/03/190329075925.htm
- Astma ja D-vitamiini: http://www.tritolonen.fi/uutiset/2395-astma-ja-d-vitamiini
- A Review on the Role of Vitamin D in Asthma: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5491340/
- High quality evidence suggests Vitamin D can reduce asthma attacks: https://www.cochrane.org/news/high-quality-evidence-suggests-vitamin-d-can-reduce-asthmaattacks
- Sisäilman kosteus ja lämpötila: https://www.hengitysliitto.fi/en/node/221907? gclid=EAIaIQobChMIpsGS3L2i6QIVBEkYCh1oxAnVEAAYASAAEgLj9_D_BwE
Lokin mainitsemiseen on Minttu-kasvattajan ja Ansku-mamin lupa.
Seuraa myös Päivin blogia: http://pikkupeto.blogspot.com/