Tulosta

Kissapuu blogi


 

 

kissapuu_blogi_vieras kyna

 

 

KISSAPUUN BLOGISSA VIERAILEVAT KIRJOITTAJAT KIRJOITTAVAT KISSAN ELÄMÄÄN JA HYVINVOINTIIN LIITTYVISTÄ ASIOISTA.

 

Julkaistu , julkaisija

KISSAT JA HUONEKASVIT - MAHDOTON YHTÄLÖ?

kissat_ja_huonekasvit_kuvituskuva_Elina_Koivisto_reduced     kissat_ja_huonekasvit_kuvituskuva_Elina_Koivisto_2_reduced

Huolimatta siitä, että kissat ovat lihansyöjiä, saattavat ne silti popsia suihinsa myös huonekasveja. Itselläni on kuuden kissan lisäksi melkoinen huonekasvikokoelma, joiden suurin uhka on kissojen kitaan päätymisen sijaan lähinnä emännän liian laiska (tai joskus myös liian innokas) kastelu.

Kissani eivät osoita kasveja kohtaan oikeastaan minkäänlaista kiinnostusta. Osin tämä johtunee niiden omista luonteenpiirteistä, osin olosuhteista (kissoilla on esimerkiksi pääsy kissatarhaan syömään ruohoa) ja osin tietyistä toimintatavoista, joihin olen vuosien varrella päätynyt. Esimerkiksi rönsyliljani asuvat poikkeuksetta amppelissa. Jos nostaisin rönsyliljaruukun kissojen ulottuville, se olisi taatusti täynnä hampaanjälkiä nopeammin kuin ehtisin kissaa sanoa.

Kissojen ja kasvien yhteistaloudessa voi joutua tekemään kaikenlaisia kompromisseja. Parhaalla ikkunalaudallani, eli sillä, johon paistaa aurinko suurimman osan päivää, ei ole kasvin kasvia, koska se on kissojen suosikkipaikka. Se olisi myös ihanteellinen paikka kevään taimikasvatuksiin, mutta en ole edes kokeillut taimipurkkien pitämistä siinä, koska arvaan hyvin, miten siinä kävisi: kissat vähintäänkin kävelisivät taimien yli, todennäköisesti myös tiputtelisivat purkkeja. Taimeni kasvavatkin lisävalon turvin keittiössä katosta riippuvassa hyllykössä.

Listasin alle muutamia itse hyväksi havaitsemaniani vinkkejä kissojen ja huonekasvien yhteiselon helpottamiseksi. Kaikki eivät varmastikaan toimi kaikille ja joillekin ei toimi mikään, mutta kannattaa kokeilla itselleen ja tilanteeseensa sopivia konsteja.

1. Kasvien valinta

Heinämäisten, pehmeälehtisten kasvien, kuten rönsyliljan, jättäminen kissojen ulottuville tietää melko varmasti huonoa kasville. Paksu- ja nahkealehtisten kasvien, kuten vaikka palmuvehkan, lehdet sen sijaan houkuttelevat huomattavasti vähemmän nakertelemaan.

Siltä varalta, että kissa kuitenkin maistelee kasveja kaikista varokeinoista huolimatta, kannattaa valita mahdollisuuksien mukaan varmuudella kissoille vaarattomiksi todettuja lajeja. Ihmiselle myrkyllinen/vaaraton ei välttämättä ole sama kissalle. Huonekasvien myrkyllisyydestä kissoille on saatavilla aika ristiriitaista tietoa, esimerkiksi rönsylilja listataan joissain lähteissä myrkyttömäksi ja toisissa taas ei. Yksi lista: https://kissapoydalle.blogspot.com/2019/02/kissoille-myrkyttomat-kasvit.html

2. Sallittu syötävä

Oman sallitun syötävän, kuten vehnänoraan, pitäminen esillä kissaa varten ympäri vuoden saattaa hillitä huonekasvien syömisen halua. Kissalla on luontainen tarve syödä ruohoa tai muuta vihreää.

3. Kasvien sijoittelu

Amppelit, seinähyllyt, roikkuvat hyllyt, kaapinpäälliset ja muut vastaavat paikat, joihin kissa ei joko pääse tai ei ainakaan ole niin kiinnostunut menemään. Jos kyseisissä paikoissa ei ole kasveille riittävästi luonnonvaloa, pitää sinne virittää kasvivaloja.

4. Mekaaninen suojaus

Kasveja voi kasvattaa esimerkiksi isoissa pulloissa, maljakoissa, terraarioissa, kynttilälyhdyissä tai vaikkapa lintuhäkeissä. Luovat ratkaisut käyttöön! Jos ongelmana on kasvien syömisen sijaan/ohella mullan kaapiminen isoissa ruukuissa, multapinnan voi peittää vaikkapa koristekivillä tai simpukankuorilla.

5. Kissakarkotteet

Sitruunankuoret, valkosipuli, pippuri, kaupalliset kissakarkotteet… Kaikkea voi kokeilla. 

6. Kiinnostuksen suuntaaminen muualle

Kukkiin kiinnostusta osoittavan kissan huomion voi suunnata muualle tarjoamalla kissalle jotain vaihtoehtoista, sallittua tekemistä vaikkapa leikittämällä kissaa. Aina, kun kasvit jätetään rauhaan, kissaa kiitellään ja palkitaan esimerkiksi namilla.

Teksti: Elina Koivisto

Artikkeli on alunperin julkaistu Somakiss ry:n jäsenlehdessä 03/2020

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

KISSAN ASTMAN HOITO

kissapuu_kissan astman hoito

Kodan, 1 v, astmadiagnoosi

Maaliskuisena tiistaiaamuna oli aika viedä kaikki neljä kissaani (maatiainen, kaksi american curlia sekä somalipoika Koda) hampaiden vuosihuoltoihin 100 km päähän luottoeläinlääkärimme luokse. Kaikille oltiin varattu hampaiden röntgenkuvaus ja halusin Kodalle (IP FI*Vulpes Blood & Fire, s. 17.5.2018) myös keuhkoröntgenin. Keuhkoröntgen siksi, että viime syksynä Kodan sukua kohtasi syvä suru ja järkytys Kodan siskon menehdyttyä täysin yllättäen sairauskohtaukseen vain vähän päälle 1-vuotiaana. Sittemmin ilmeni, että kyseessä oli ollut harvinaisen vakava astmakohtaus. Loki-siskolla oli ollut elämänsä aikana astmaoireita, mutta ne olivat olleet niin harvassa, etteivät lääkärit yleisestikään aloita vielä sen pohjalta lääkitystä. Oireet olivat olleet samat mitä Kodalla on ollut pennusta asti: helposti hengästymistä ja satunnaista yskää.

Diagnoosi

Olen pitänyt Kodan yskäkerroista kirjaa viime kesästä lähtien siltä varalta, että ne tihentyvät ja olisi aika mennä lääkäriin. Kodan kohtaukset ovat oireiltaan kissan astmalle tyypilliset: kissa on kyyryssä kaula pitkänä ja ensin kissa puhisee tukkoisesti. Sitten alkaa äänekkäät ja vinkuvat hengityspuuskat. Nieleminen on vaikeaa ja kuulostaa kuin kurkussa olisi jokin iso sitkeä möykky tiellä. Kohtaus voi kestää jopa useamman minuutin. Kodan tiheimmät yskäkohtaukset, 1-2 krt/kk, ovat sijoittuneet kesäaikaan. Syyskuun jälkeen olen merkinnyt vain yhden yskäkerran ja se oli helmikuussa.

Pentuajan pahimman villivaiheen jälkeen olemme pitäneet leikitykset sen verran rauhallisina, ettei hengästymistä tule. Kodan riehuessa itsekseen se ei hengästy, mutta leikittäessä hengästyminen tapahtuu nopeiden ja lyhyiden spurttien jälkeen. En ollut aiemmin osannut yhdistää tätä astmaan, vaan olin ajatellut tohelon vain unohtavan hengittää keskittyessään niin leikkiin.

Vaikka Koda oli ollut yskältään oireeton jo kuukausia, oli nyt hyvä katsoa keuhkojen tilanne ja tärkeäkin, huomioiden samanlaiset oireet siskon kanssa. Luottoeläinlääkärimme otti tilanteen todella vakavasti, mitä arvostan yli sanojen, ja hän halusikin tutkia Kodan ennen kuin siirtyisi muihin. Senkin vuoksi, että jos keuhkoista jotain löytyisi, anestesia olisi turhan suuri riski otettavaksi kun lääkitystä ei oltu vielä aloitettu.

Keuhkoröntgen otetaan kissan ollessa hereillä ja pääsin siihen kaveriksi. Rauhattomasta ja jännittyneestä pojasta saatiin onneksi heti ensimmäisellä kerralla hyvä kuva. Kuva kertoi, että keuhkoissa todella oli astmamuutoksia: keuhkot olivat laajentuneet ja niissä näkyi tiivistymiä. Laajentuma on seurausta siitä, että keuhkot ovat täynnä liikaa ilmaa, sillä ilma ei pääse kunnolla kiertämään ulos ahtautuneiden keuhkoputkien vuoksi. Verikoetuloksia jouduimme odottamaan seuraavaan päivään ja ne näyttivät puhdasta tulosta; valkosoluarvot olivat normaalit. Kohonneet arvot olisivat viitanneet astmatulehdukseen. Eläinlääkärin mukaan normaalisti lääkitystä ei vielä aloitettaisi Kodan oireilla ja röntgentuloksen perusteella, mutta Kodan tapauksessa taustat huomioiden lääkitys aloitetaan.

Astma on parantumaton sairaus, joten myös lääkitys on koko loppuelämän. Koda saa 2 krt/pv kortisonia inhalaationa. Koska röntgentulosten myötä Kodan hammashoidot jäivät välistä, niitä katsotaan uudestaan joskus kesän tienoilla. Kesällä otetaan myös keuhkojen kontrollikuva ja katsotaan muutetaanko lääkeannostusta. Minulla oli outo olo diagnoosin jälkeen sen suhteen, miten tyynesti siihen suhtauduin. Astma itsessäänhän on varsin yleinen, sitä tavataan lähteiden mukaan ainakin 1 % kissoista. Diagnoosi ei oikein tuntunut missään, vaikkakin päällimmäisenä tietenkin oli helpotus. Helpotus siitä, että nyt poika saa hoitoa, joka toivottavasti ehkäisee tulevat kohtaukset. Ja helpotus siitä, ettei enää tarvitse miettiä missä menee raja lääkäriin viennin suhteen.

Ehkä reaktioon tai sen puutteeseen vaikuttaa sekin osaltaan, että onhan tässä jo useampi vuosi käyty kahden allergikkokissan kanssa erilaisia testailuja niin ruokavaliossa kuin ympäristöllisesti tasapainoisen ruokavalion ja ympäristöärsykkeiden minimoinnin saavuttamiseksi. Astma sentään on suoraan selkeä hoidoltaan ja täten nopeahoitoinen elämänlaadun parantamiseksi.

kissapuu_kissan astma diagnoosikissapuu_kissan astman hoito

Lääkitys ja sen vaikutus

Niin eläimen kuin vauvojenkin kanssa, eli niiden olentojen, jotka eivät osaa tehdä käskystä tarvittavaa syvää hengitystä, inhalaatiolääkitykseen tarvitaan inhalaatiolaite. Kissoille on oma versionsa, mutta koska meidän lähiapteekissa ei ollut sitä, ostin eläinlääkärin kehotuksesta vauvojen version, jonka jossain vaiheessa tulevaisuudessa vaihdamme kissaversioon.

Koda on onneksi lähtökohdiltaan helppo lääkittävä: harrastamme temppuilua ja poika rakastaa temppua, jossa kuono laitetaan sormista tehdyn ympyrän läpi. Joten ajattelin Kodan oppivan nopeasti inhalaatiolaitteeseenkin ja oikeassa olin! Treenasimme inhalaatiolaitteen niin, että teimme siitä tempun: aina kun Koda nuuski laitteen suuaukkoa, sanoin ”lääke” ja annoin herkun. Koda huomasi homman jujun hyvin nopeasti.

Temppu oli kuitenkin enemmänkin positiivisten mielikuvien luomista varten, sillä itse lääkityksessä inhalaatiolaitetta tulee pitää naamalla ainakin 10 sekuntia, jos ei pysty laskemaan henkäysten määrää. Varsinaiset lääkinnät olemme tehneet niin, että pidän Kodaa paikoillaan ja lasken ajan ääneen. Lääkinnän jälkeen Koda saa herkun. Herkkupalkka on vahva motivaattori ja koska lääkitykset ajoitetaan meillä ruokailujen jälkeiseksi, Koda monesti jää keittiöön odottamaan lääkehetkeä ruuan jälkeen. Koda myös tunnistaa vihjesanat ”otetaanko lääke” ja tulee juosten paikalle, jos olisikin sattunut olemaan toisessa huoneessa. Kehräys alkaa viimeistään kun ollaan laskennoissa 8 sekunnin kohdalla.

Lääke on auttanut erinomaisesti: Koda ei ole saanut sen aloittamisen jälkeen kuin yhden kohtauksen, mikä sekin tuli suoraan normaalia viikkorytmiä myöhempään tehdyn imuroinnin jälkeen. Kodan rasituksensietokyky on parantunut huomattavasti ja nykyään se voi tehdä nopeita spurtteja leikityksissä hengästymättä – tai ainakaan hengästymättä yhtä nopeasti kuin ennen. Emme ole lähteneet testaamaan missä uusi raja menee.

Tukikeinoja astman hoitoon

Kissanhiekan tulisi olla mahdollisimman pölyämätöntä.

Ilmankostutin on hyvä astmaoireiden helpottamiseen, jos huoneen kosteudella on tapana tipahtaa turhan alas etenkin kovilla pakkasilla. Hengitysliiton mukainen suositeltu ilmankosteus on talvella 20-40 % ja ilmankosteutta kannattaa seurata kosteusmittarilla. Meille mittari hankittiin Kodan diagnoosin jälkeen.

Lisäksi kalaöljyn omega 3 voi auttaa vähentämään astmaoireita aiheuttavia vasta-aineita, joten kalaöljyä on suositeltavaa antaa päivittäin. Kalaöljystä saatava EPA-rasvahappo auttaa myös tulehdusten hillitsemisessä. D-vitamiinin puutteen on todettu olevan yhteydessä astmaoireisiin, joten D-vitamiinia kannattaa antaa korkeinta suositusannosta eli 1 µg/painokilo/pv, mikä vastaa ihmisten 100 µg/pv -annostusta. D-vitamiinin hyödyt vaikuttavat kiistellysti pohjautuvan siihen, että tutkituilla on lähtökohtaisestikin ollut puutosta ja saannin nosto vastaamaan nykysuosituksia helpottaisi astmaoireita.

Lähteitä ja lisätietoa

-Asthma in cats:https://veterinarypartner.vin.com/default.aspx?pid=19239&id=4951536

- Feline asthma: https://www.marvistavet.com/feline-asthma.pml

- Astma. Käypä hoito -suositus:https://www.kaypahoito.fi/hoi06030

- Evidence points to fish oil to fight asthma: https://www.urmc.rochester.edu/news/story/4727/evidence-points-to-fish-oil-to-fight-asthma.aspx

- Omega-3 and omega-6 fatty acids may play opposite roles in childhood asthma: https://www.sciencedaily.com/releases/2019/03/190329075925.htm

- Astma ja D-vitamiini: http://www.tritolonen.fi/uutiset/2395-astma-ja-d-vitamiini

- A Review on the Role of Vitamin D in Asthma: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5491340/

- High quality evidence suggests Vitamin D can reduce asthma attacks: https://www.cochrane.org/news/high-quality-evidence-suggests-vitamin-d-can-reduce-asthmaattacks

- Sisäilman kosteus ja lämpötila: https://www.hengitysliitto.fi/en/node/221907? gclid=EAIaIQobChMIpsGS3L2i6QIVBEkYCh1oxAnVEAAYASAAEgLj9_D_BwE

Lokin mainitsemiseen on Minttu-kasvattajan ja Ansku-mamin lupa.

Teksti ja kuvat: Päivi Lipponen

Seuraa myös Päivin blogia: http://pikkupeto.blogspot.com/

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

KISSA KLINIKALLA, OSA 3

Utelias ja leikkisä kissa

Kissapuu_kissa_klinikalla_kissapotilas_DSC_2349_reduced

Vaikka tämän kissan asento on painautuneena maata vasten, kielii se jostain muusta kuin epävarmuudesta - Muru yrittää tehdä itsestään mahdollisimman pienen, jotta "saalis" ei huomaisi hyökkäysyritystä. Korvat on suunnattuna kohti heinänkortta ja pupillit ovat laajentuneet. Tämä saalistusasento ei kuitenkaan muistuta pelkoa tai epävarmuutta, päinvastoin.

Aggressiivisuus

Aggressiivisuus ei sinänsä ole mitään epänormaalia. Omalla tavallaan sekin on elämää suojaava voima, jolla kissa suojelee itseään ja erittäin tarpeellinen villiintyneiden populaatioiden joukossa tappeluissa, saalistuksessa ja kilpailutilanteissa. Kissan kynnet ja hampaat ovatkin tehokkaita aseita, joskin myös vaarallisia. Kun kissa puree tai saa kyntensä raapaistua selkeästi syvälle ihmisen tai toisen eläimen ihoon, tulisi tilannetta aina seurata, vaikka kyseessä olisikin vain kotikissa. Varsinkin kissan suussa on bakteereja, jotka voivat aiheuttaa jopa hetkellisen tulehdustilan esimerkiksi käteen, ja joskus ainut hoitokeino on antibiootit.

Aggressiivisuus ei aina välttämättä kuitenkaan ole merkki siitä, että ”kissa olisi vihainen”. Se voi kieliä myös kivusta. Mikäli kissa osoittaa kehollaan jännittyneisyyttä vaikka ihmisen silityksen kohteena käden osuessa tiettyyn kohtaan kehossa ja reagoi siihen voimakkaasti aggressiivisuuden kautta, tulisi tilanne aina lähtökohtaisesti tutkituttaa eläinlääkärillä, mikäli on pienintäkään epäilyä, että kissa voisi olla sairas.

Aggressiivisuus voidaan jakaa suoraviivaisesti neljään alakategoriaan, jotka onkin hyvä erottaa toisistaan, jotta ihminen kykenee lukemaan kissaansa paremmin ja ymmärtämään, mistä aggressio johtuu ja mihin sen on tarkoitettu kohdistuvan.

Mikäli kissa ennen hyökkäystä vaanii kohdettaan suoraan tuijottaen, piilossa jonkin esteen takana, kysenä yleensä on leikki- tai saalistusaggressiosta. Se eroaa muista aggressiotiloista, koska saalistusaggression aikana kissa ei tunne oloaan uhatuksi ja epävarmaksi, päinvastoin.

Pelkoaggressiivisuutta kohtaa varsinkin villiintyneillä kissoilla. Ne eivät ole tottuneet ihmisten käsittelyyn eikä niillä ole kokemusta, johon sitä yhdistää. Ne eivät siis tiedä, onko kyseessä positiivinen vai niille mahdollisesti henkeä uhkaava tilanne. Pelkoaggressiivinen kissa kokee, että ainut keino päästä pois tilanteesta on hyökätä, sillä tilanne ei välttämättä aintaisi myöden perääntyä. Tilanne siis alkaa pelosta ja kehkeytyy aggressioon, jos kissa kokee ettei pääse pois tilasta. Tällöin kissa voisi jäädä itse maaliksi kääntämällä uhkaavalle tilanteelle selän.

Silittelyyn liittyvä aggressio on melko tavallinen ongelma, sillä aluksi vaikuttaa, että kissa kaikessa rauhassa antaa silitellä ja omistajan sanojen mukaan ”yhtäkkiä käy käteen kiinni”. Jos omistaja kuitenkin tarkkailisi kissaa huomaisi hän, että kissa antaa kyllä merkkejä siitä ettei haluaisi enää olla hellyydenkohteena. Näitä merkkejä ovat kehon jännittyminen, luimuun painuvat korvat, hännän heiluttaminen, huulien lipominen ja pään sivulle kääntäminen. Joskus merkit seuraavat hyvinkin nopeasti toisiaan eikä ihminen ehdi reagoimaan niihin ennenkuin tuntee jo hampaat kädessään. Omistajan tulisikin muistaa, että jokainen kissa on yksilö, eivätkä kaikki siedä saman verran hellyyttä ja silittelyä.

Kissat hoitavat toisiaan aina alueelta, josta ne eivät itse itseään pysty pesemään. Näitä alueita ovat pää, suunpielet ja kaula. Jotkut kissat pitävätkin enemmän, jos ihminen silittää samoista alueista. Toiset taasen antavat omistajan silittää ympäri kehoaan. Kissaa ei kuitenkaan aina tulisi silittää niin, että saavutetaan se piste, jolloin se jännittyy ja aggressio alkaa muodostumaan. Silittämisestä piittaamattomalle kissalle voi yrittää tehdä tilanteen mieluisammaksi tarjoamalla esimerkiksi herkkupalan, jonka kautta kissa yhdistää kokemuksen positiiviseen mielleyhtymään.

Epäsuora aggressio on seurausta jostain kissaa kiihdyttäneestä ärsykkeestä, esimerkiksi kotikissoilla talon ulkopuolella olevista, omalla reviirillään vieraista kissoista. Kun kissa näkee vieraan kissan alueellaan, saattaa se reagoida niinkin vahvasti, että hyökkää heti ensimmäisen vastaantulevan, oman talouden kissan kimppuun.

Yleisimpiä aggressiotiloja klinikalla ovat pelkoaggressiivisuus ja epäsuora aggressio. Epäsuora aggressio voi johtaa esimerkiksi rokotusten yhteydessä ilmi käyvään, jolloin piikin jälkeen, kissa reagoi puremalla kiinnipitäjään. Joskus aggressiotilanteet ovat myös toistensa summia.

 

Kissan_kuulo_naekoe_tunto_haju_makuaisti_DSC_2420

Mitä pidemmälle kissoja jalostetaan, sitä enemmän myös rotujen korostuneet piirteet vaikuttavat viestintään. Pitkäkarvaisien kissojen kehollaan viestimät asiat voivat jädä vastapuolelta jopa huomioimatta tai tulla väärin ymmärretyksi.

Kehrääminen

Yksi tunnetuimpia kissan ääntelyjä, on suu suljettuna tapahtuva kehrääminen. Vieläkin eri tiedonlähteet kinastelevat siitä, miten se oikein tapahtuu, mutta jotkin lähteet sanovat sen syntyvän pallean ja kurkunpään lihasten avulla, jolloin kissa saa aikaan nopean paineenvaihtelun ääniraossa. Kissa voi kehrätä sekä sisään- että uloshengityksellä.

Kehräämisellä on erilaisia tarkoituksia. Se voi stimuloida hyvänolon tunnetta, pentuaikaa, jolloin kissat kehräsivät emonsa nisillä maitoa juodessaan. Se voi olla myös merkki kivusta.

Klinikalle tullessaan ei ole mitenkään tavatonta nähdä kehräävää kissaa. Tällaisessa stressaavassa tilanteessa kissa kuitenkin usein kehrää vain rauhoittaakseen itseään ja ympäristöään. Kehrääminen onkin yksi kommunikoinnin tapa: tällä kissa pyrkii osoittamaan ettei ole vaaraksi eikä halua konfliktitilanteita.

Toisaalta aivan viimeisempien tutkimuksien mukaan matalat äänet (25-50 hertsiä) ja niille altistuminen lisäisivät luuaineksen tiheyttä ja todella olisivat osana paranemisprosessia. Tämä tarkoittaisi, että kissa tosiaan kehrätessään olisi kykeneväinen parantamaan itseään.

Kehräävän kissan toimenpiteet, kuten kaikkien muidenkin kissapotilaiden, tulisi pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä ja stressitekijät minimoida. Tämä tarkoittaa, että kissan pitämistä tutkimuspöydällä turhaan, on välttettävä. Pitkittynyt stressi nimittäin saattaa aiheuttaa jopa hallaa kissalle ja sen sisäelimille. Stressi voi pahimmassa tapauksessa jopa kroonisoitua.

Lopuksi..

Kissat potilaina eivät siis eroa mistään muista potilaista, kun sekä hoitava henkilökunta että omistaja tulkitsevat yhdessä rakkaan ystävän kieltä. Sillä vaikka ne eivät puhu meidän kieltämme, voimme me opetella puhumaan niiden.

 

Teksti: Jasmin Jalonen

Artikkeli on alunperin julkaistu Pyhä Birman Kissa ry jäsenlehdessä 1/2020.

Artikkeli julkaistaan blogissamme kolmessa osassa.

 

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

KISSA KLINIKALLA, OSA 2

Viestintä  (eleet, ilme, asento)

 Eleiden viestintä, toisin kuin feromonien kautta tapahtuva viestintä, voidaan vastaanottaa vain lähietäisyydeltä. Monelle kokemattomalle kissankäsittelijälle on vaikea tulkita kissan eleitä ja ilmeitä, jotka usein ovat hyvinkin pieniä. Pitkäkarvaisilla kissoilla eleiden lukeminen vaikeentuu entisestään, sillä kehon asennosta ei aina saa suoranaista selvyyttä. On tutkittu, että jopa vieras kissa voi arvioida aiheetta pitkäkarvaisen kissan eleet uhkaaviksi, vaikka varsinaista syytä siihen ei olisi.

On tilanteita, joissa jopa kissojen yhteinen kieli kokee katkoksia ja ymmärrysongelmia. Tätä tapahtuu usein kissoilla, jotka ovat vieroitettu emostaan liian varhain. Näin niille on jäänyt pentuaikaisia jäänteitä, jopa aikuinen kissa voi yrittää ihmistään ”imeä” kuin maitoa hakien emoltaan.

Asento: häntä ja jalat

Kissan kehon asento kertoo jo pitkänkin matkan päähän. Luottavainen kissa vaikuttaa olemukseltaan rennolta, häntä laskeutuu loivasti kärjen kääntyessä kuitenkin ylös. Peloton kissa kävelee itsevarmasti huoneen poikki eikä jatkuvasti pälyile ympärilleen. Suurin osa kissoista kuitenkin kokee jonkin sortin ahdistuneisuutta klinikan ympäristössä ja monilla se ilmenee kehon jännityksenä. Syliin otettuna tai klinikan hoitopöydälle asetettuna kissa hakeutuu mahdollisimman pieneksi ”kasaksi”, lähelle pöytää. Korvat menevät luimuun pään molemmin puolin ja häntä kartuu tiukasti kissan ympärille, pupillit ovat laajentuneet. Tilanteeseen liittyy usein myös huulien lipomista ja anturoiden kautta hikoilua. Jännittynyt kissa pyrkii usein myös hakeutumaan pois avoimesta tilasta. Tämä näkyy jo esimerkiksi kissan kantokopassa, jossa kissa pyrkii ahtautumaan perimmäiseen seinustaan, pois ihmisten näkösältä. Koppa on pelottavissa tilanteissa kissan ainut suojapaikka – suojapaikka josta ei ole toista ulospääsyä. Tämä tulee ottaa huomioon jo varhaisessa vaiheessa. Jos kissasta näkee, että se on stressaantunut ja peloissaan ja hoitaja työntää kätensä koppaan, on mitä todennäköisintä, että kissa hyökkää. Ollaan tilanteessa, jossa kissa on ahdistettu nurkkaan ja sillä ei ole muuta keinoa puolustaa itseään kuin hyökkäämällä sen omaan alueen sisään tulleisiin käsiin. Tällaisessa tilanteessa auttaa rauhallinen ääni, mutta tämäkin esimerkiksi omistajan kanssa keskustelun välityksellä. Hoitajaa auttaa, jos omistaja on tietoinen kissan pelokkuudesta, näin ollen tilanteeseen on helpompi mukautua. Tilanne on kuitenkin kaksiselitteinen. Liiallinen maanittelu ja ”kisskiss” usein vain stressaavat pelokasta kissaa entisestään. Tämän vuoksi olisi jopa parempi, ettei puhe varsinaisesti kohdistuisi kissaan, vaan tämän vuoksi toin esille esimerkiksi keskustelun omistajan kanssa. Helpottaa, jos kantokoppa on sivuilta avattava, näin ollen kissaa ei tarvitsee ahdistaa sen omassa tilassaan.

Uteliaat kissat ovat klinikalla harvinaisempi näky, mutta tällaisen kohdatessa olisi hyvä ja jopa suotavaa, että hoitotoimenpiteen, esimerkiksi perus terveystarkastuksen, jälkeen kissa saisi tutkia ympäristöään. Tämä luo kissalle positiivisen kokemuksen ja kissa kokee lääkärillä käynnin enemmän seikkailuna. Usein kissan pahin stressin välittäjä voi olla jopa omistaja itse. Kissa voisi olla rauhallinen, mutta omistajan hätäiset liikkeet saavat kissan ajattelemaan, että tilanteessa on jotain, jota tulisi pelätä. Tämän vuoksi sekä lääkärin, hoitajan että omistajan tulisi tilanteessa olla mahdollisimman neutraaleja.

Itsevarma kissa

Luottavainen ja itsevarma kissa liikkuu rennosti, pää pystyssä avoimienkin tilojen halki. Pystyynnostettu häntä on ystävällisen tervehdyksen ele. Korvat on pystyssä ja vaikka kuvasta ei selkeästi näe, pupillit eivät ole suuret. Xena on kuitenkin kohdistanut katseensa johonkin, kenties alueellaan toiseen olevaan kissaan, jolloin tämä asento kertoisi ”tämä on Minun reviiriäni”.

Kissapuu_cat_tree_cat_patient_cat_at_clinic_DSC_2467

Varautunut kissa

Tämän kuvan sain napsastua Xenasta ulkona, ja vaikka Xena ei tilanteessa epävarma olekaan, sain kuvan otettua juuri oikealla hetkellä, jolloin katselija voisi paremmin havainnollistaa, miltä kissa näyttäisi. Xena on painautunut lähemmäs maata, häntä mukaanlukien. Korvat ovat kääntyneet erisuuntiin pyrkien ottamaan kantaan kaikki ympäristöstä kuuluvat äänet. Pupillit ovat laajentuneet ja Xena miukaisee. Maukuminen on ihmisille yleensä tarkoitettu tapa kommunikoida, mutta sitä saattaa kohdata myös esimerkiksi kissojen konfliktitilanteissa.

Kissapuu_cat_tree_sight_hearing_cat_senses_DSC_2546

 

Teksti: Jasmin Jalonen

Artikkeli on alunperin julkaistu Pyhä Birman Kissa ry jäsenlehdessä 1/2020.

Artikkeli julkaistaan blogissamme kolmessa osassa.

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

KISSA KLINIKALLA, OSA 1

Kissapuu_cat_tree_blog_blogi_DSC_2300_reduced.jpegKissapuu_cat_tree_vision_sense_of_tasting_touching_DSC_0005.jpeg

Kissa voi kuulla jopa 85t hertsiä. Tämä auttaa kissaa paikantamaan saaliinsa.

 

Usein kuulee sanottavan kissapotilaan saapuessa klinikalle, että sen eleitä ja ilmeitä on vaikeampi tulkita kuin koiran. Tämä johtunee siitä, että sekä klinikoilla että kotioloissa kissan elekieleen tutustuminen ja sitä kautta lajinomaisten kommunikaatiotapojen seuraaminen jää vähälle.

Kissan keho on hioutunut pienten saaliseläinten metsästämiseen; saaliin löytämiseen, kiinni saamiseen, tappamiseen ja ruuan sulattamiseen. Kissan anatomiset ja fysiologiset piirteet ovat luoneet kissasta täydellisen metsästäjän.

Kissojen saaliseläimet ovat usein pieniä, arkoja jyrsijöitä tai vikkeliä lintuja, jotka kykenevät tulkitsemaan pienenkin liikkeen horisontissa uhaksi. Sen lisäksi, että kissan tulee liikkua ja sulautua maastoonsa mahdollisimman huomaamattomaksi, on sen ensin löydettävä saaliinsa. Usein jopa pimeässä. Kissan näkö on kehittynyt huimasti verrattuna ihmiseen. Sen pupillit vastaanottavat valonsäteitä ja laajentajat tai pienentävät pupilleja parantaen kissan katseen kohdistamista saaliiseen. Tärkein aisti kissalla on kuitenkin kuulo.

Kuulo

Kissa kuulee paljon sellaista, joista ihminen ei ole edes tietoinen. Ihmisen kuulon rajoittuessa 20 000 hertsiin, kissa kykenee kuulemaan jopa 85 000 saakka. Tämä aisti on kissan evoluution kannalta ollut elintärkeä, villikissan kehittymisestä aina lemmikkikissan kotiolosuhteisiin saakka. Kuulo on mahdollistanut saaliin havainnon jopa kaukaa. Tämä tietenkin on varsinkin villinä eläneille kissoille ollut populaation säilyttämisen kannalta tärkeä.

20 korvalihaksen avulla kissa voi kääntää korvaa 180 astetta - voit kuvitella, mitä kaikkea kissa kykenee kuulemaan klinikalle saapuessaan. Haju, näkö ja kokemukset vieraassa ympäristössä yhdistettynä kaikkiin saapuviin ääniaaltoihin saa kissan reagoimaan usein ensimmäiseksi meille tyypillisellä tavalla: hakeutumalla piiloon. Pelokas kissa näyttäytyy usein jo kantokopassa hakeutuneena kopan perimmäiseen laitaan korvat molemmilla sivuilla, pupillit suurena ja häntä kiedottuna ympärille. Kissojen oloa klinikalla helpotetaankin kissahuoneella, poissa muiden ihmisten ja koirien tuomalta lisästressiltä.

Näkö

Kissan näkökenttä on paljon ihmisen näkökenttää laajempi. Kissalla on syvyysnäkö, eli se kykenee arvioimaan etäisyyksiä erinomaisesti. Kissan näkökyky on parhaimmillaan, kun se on metrin päässä kohteesta, jota katselee. Tältä etäisyydeltä kissa usein myös hyökkää mahdollisen saaliinsa kimppuun. Jotta kissa saa paremmin arvioitua kohteen etäisyyttä, saattaa se ennen hyökkäystä kääntää päätään molemmille sivuille. Mikäli kissa on peloissaan klinikalla, se yleensä kohdistaa katseen kohteeseen, jota haluaa tarkkailla. Näin ollen kissa voi nopeastikin reagoida pelottavan kohteen liikkeen muutoksiin. Kissan viimeinen tapa puolustautua on hyökätä joko kynsillä, hampailla tai aivan ääripäässä molemmilla. Mikäli kissa näyttää jo klinikalle saapuessaan pelokkaalta, tulisi kissan ympäristön olosuhteet mahdollistaa rauhalliseksi. Näissä tilanteissa olisi myös parasta, että kissaa käsittelisi varma henkilö, joka ei äkkinäisillä liikkeillä ja omalla stressillä aiheuttaisi lisää epävarmuutta jo pelokkaaseen kissaan. Toisinaan voi olla myös parempi, että kissan omistaja luovuttaa kissan käsittelyn joko hoitajalle tai lääkärille. Monet kissat nimittäin leimautuvat vahvasti ainakin yhteen henkilöön. Pyhä birma on kissarotuna tästä oiva esimerkki. Kissat lukevat jatkuvasti elekieltämme. Tästä syystä, mikäli itse koemme tilanteen epämukavaksi ja jännittäväksi, peilaa kissa helposti tunnetilamme.

Kissan pupillit reagoivat välittömästi ympäristön valon määrään siihen sopeutuen. Kirkkaassa ympäristössä ne ovat kapeat viirut ja hämärässä ne voivat lähestulkoon peittää koko iiriksen. Myös tunnetilat vaikuttavat kissan pupillien kokoon. Kissan ollessa pelokas tai stressaantunut ne yleensä laajenevat jopa erittäin suuriksi. Kissat ovat hämäräaktiivia eläimiä ja niiden verkkokalvon takana on erityinen solukerros, tapetum lucidum, joka heijastaa peilin tavoin silmään tullen valon takaisin verkkokalvolle. Kissa näkee hämärässä moninkerroin ihmistä paremmin, mutta täysin pimeässä se ei näe. Värinäöstä vastaavia tappisoluja on kissalla verkkokalvollaan hyvin vähän. Täysin sokea ei kissa kuitenkaan ole. Viimeisempien tutkimusten mukaan kissa pystyisi näkemään myös UV-säteilyä ja näin ollen havaitsemaan muiden eläinten virtsajäljet.

Tunto

Kissan tuntoaisti on hyvin kehittynyt. Myös turkissa kasvaa siellä täällä tuntokarvoja, jotka kasvavat viisi kertaa normaalia karvatuppea suuremmista tupista. Karvatuppien herkän hermoston avulla kissa saa tietoa esimerkiksi ympäristönsä ilmavirroista. Pään aluella kasvavat paljon tärkeitä tuntokarvoja, joista tärkeimpinä lienee viikset. Viikset ovat tärkeä lisä saalistuksessa, sillä kissa ei kykene näkemään aivan kuononsa alle. Näin ollen se viiksien avulla havainnollistaa tilaa ja saaliin tappopuraisua.

Viikset eivät kuitenkaan ole omiaan vain saalistukseen. Niiden avulla kissat tekevät havainnointeja ympäristöstään ja esimerkiksi viestivät toiselle lajitoverilleen pitämällä viiksiä kevyesti painettuna toisen kasvoille.

Kissa aistii myös kuononsa päällä hyvinkin pieniä lämpötilamuutoksia, mutta sen keho ei varsinaisesti ole erityisen herkkä lämmölle tai edes kuumuudelle. Tämän vuoksi lemmikkikissan saattaa usein nähdä makoilevan kodin lämpimimmässä paikassa, jopa takkatulen läheisyydestä. Kissan voi kuulla sanottavan olevan mukavuudenhaluinen, mutta pelkästään sitä se ei ole. Kissa ei luovuta eikä vastaanota kehollaan samalla tavalla lämpöä kuin ihminen. Siksi kissa pysytteleekin lämpimissä paikoissa. Myös klinikalla ”kissahuoneen” ollessa astetta muuta oleskelutilaa lämpimämpi, voi se tuottaa kissalle enemmän mielihyvähormoneja ja helpottaa mm. leikkauksen yhteydessä annettavaan anestesialääkkeen vaikutukseen ja nopeampaan nukahtamiseen. Näin ollen kissan ei tarvitse tärisemällä keskittyä pitämään kehonsa lämpötilan sopivana – anestesian vaikutuksen alaisena kaikkien eläinten ruumiinlämpö nimittäin laskee.

Kissa hikoilee, kuten koira, anturoidensa, kielensä ja korviensa välityksellä. Kissat voivat myös läähättää, mutta näin tapahtuu vain suuren liikunnallisen rasituksen alla. Esimerkiksi pienet kissanpennut leikinpuuskissaan saattaa huomata läähättävän. Mutta mikäli kissan läähätys iän myötä lisääntyy, voi se kieliä myös sydänsairaudesta. Aiheettomat läähätykset tulisi aina tutkituttaa eläinlääkärillä.

Haju- ja makuaisti

Kissan hajuaistin tärkeä merkitys näkyy mm. saaliin tai tarjotun ruuan hajulla ja sen maistuvuudella - hajuaistin perusteella kissa päättää jättääkö ruuan syömättä vai ei. Siksi vakavasta hengitysinfektiosta kärsivä kissa saattaa jättää ruokansa täysin syömättä. Tämä paasto sattaa pidemmälle jatkuneena olla jopa vaarallista, sillä kissan olisi suositeltavaa syödä päivän aikana useasti, pieniä määriä kerrallaan. Tämä mahdollistaa tasaisen mahahappojen neutraloitumisen mahalaukussa.

Yksi suurimmista tekijöistä, joihin kissa klinikalla reagoi, on siellä pyörivät erinäiset hajut esimerkiksi desinfiointi- ja lääkeaineista. Usein kuuleekin omistajien sanovan, että ”kissa tunnistaa klinikan tai eläinlääkärin hajusta”. Kissat erittävät jatkuvasti feromoneja, joihin ne reagoivat. Joskus saattaakin helpottaa, että kissahuoneessa on esimerkiksi Feliway, joka tutkitusti rauhoittaa kissaa. Klinikalla työskentelevien tulisikin ottaa jokainen kissa potilaskohtaisesti huomioon; desinfiointiaineet ovat tautien etenemisen kannalta välttämättömiä, mutta joskus vastalaitettu desinfiointiainekin käsissä saa kissassa aikaan tietynlaisen pakoreaktion, varsinkin jos kissa vaikuttaa muutenkin säikyltä ahtautuneena koppansa nurkkaan.

Makuaisti kissalla ei varsinaisesti ole erityisen hyvä, eikä kissa maista makeita makuja. Suolaiset ja karvaat maut se sen sijaan erottaa. Omituiseen makumieltymykseen oppinut kissa on joko oppinut sen yleensä emoltaan tai omistajaltaan.

 

Teksti: Jasmin Jalonen

Artikkeli on alunperin julkaistu Pyhä Birman Kissa ry jäsenlehdessä 1/2020.

Artikkeli julkaistaan blogissamme kolmessa osassa.

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

KUN TARJOAT KISSALLE KODIN

 

Blogin_kuva

Ennen kuin tarjoat kissalle kodin, sinun on pohdittava seuraavia asioita:

  • Ovatko kaikki taloudessa asuvat ihmiset yksimielisiä siitä, että perheenjäseneksi otetaan kissa? Koko perheen suostumus tarvitaan, näin kissan on mukavaa ja turvallista asettua taloksi.
  • Sitoutuvatko kaikki perheenjäsenet huolehtimaan kissasta koko sen eliniän
  • Ovatko kaikki perheenjäsenet hankkineet kattavasti tietoa kissan hoidosta, tarpeista ja kissanhoidon kuluista?
  • Miten takaat kissallesi turvallisen elämän? Ovathan kotisi tuuletusikkunat verkotettu? Tarjoatko kissallesi kissatarhan ulkoilua varten vai ulkoilutatko kissaa valjaissa? Onko parvekkeellasi putoamisen estävät lasit tai verkot? 

Tarjoatko kodin pennulle vai aikuiselle kissalle?

Aikuisen kissan luonne on jo varmastikin tullut tutuksi paikassa, jossa se on sijoitettuna. Kissat ovat persoonia, kahta samanlaista ei ole. Toiset kissat ovat hyvin seurallisia ja rohkeita, jotkut taas arempia ja pidättyväisempiä ja viihtyvät parhaiten omissa oloissaan. Aikuinen kissa on jo saattanut tottua muihin eläimiin ja pieniin lapsiin.


Kissanpennun täytyy saada olla emonsa kanssa nykysuosituksen mukaan vähintään 14-viikon ikään saakka. Pentu tarvitsee emoa ja sisaruksiaan pitkään sen jälkeenkin, kun se on oppinut syömään kiinteää ruokaa. Esimerkiksi hampaiden ja kynsien käytön pentu oppii sisarustensa kanssa leikkiessään.

Kannattaa kartoittaa useampia paikkoja, joista sinun kotiisi sopiva uusi perheenjäsen saattaisi löytyä. Jos kissan kasvattaja on valmis luovuttamaan pennun alaikäisenä, kissaa ei pidä ostaa. Kissankasvattajan on tunnettava vastuunsa pennun tulevasta elämästä ja luovutettava pentu vasta, kun sillä on tarpeeksi ikää. Kasvattajan tulisi antaa kissan mukaan hoito-ohjeet, lista tarjotuista ruuista, rokotuskortti ja selvitys tehdyistä loishäädöistä.

Kannattaa pohtia, mistä tunnistat luotettavan myyjän. Kun kissan loishäädöistä, rokotuksista ja leikkauttamisesta on huolehdittu, on jo hyvät lähtökohdat kasassa. Kun menet tutustumaan kissaan, kiinnitä huomiota paikan puhtauteen ja muiden kissojen käyttäytymiseen. Mikäli kissat eivät asu ihmisen kanssa, vaan ne ovat suljettuna häkkeihin, ulkorakennukseen tai ne oleilevat vapaasti ulkona, täytyy hälytyskellojen soida!

Kissaan tutustuminen

Kissaan tutustuminen aloitetaan viettämällä aikaa kissan seurassa kasvattajan luona. Kissalle voi jutella ja näyttää rauhoittavia signaaleja. Rauhoittavia signaaleja ovat esimerkiksi rauhalliset liikkeet, haukottelu ja silmien siristely sekä silmien sulkeminen ja avaaminen hyvin hitaasti. Kun kissa alkaa rauhoittua, se sulkee silmiään ja siristelee sinulle takaisin. Kissojen kanssa ei siis tarvitse vältellä katsekontaktia, kunhan katseesi on rauhoittava. Kissat aistivat ihmisen olotilan todella hyvin. Jos itse pelkäät, kissa ei ala luottaa sinuun.

Lähesty kissaa matalalta, silmät sirrillään. Lähesty venytellen ja hitaasti, lämpimin käsin. Jos kissa ojentaa päätään, rapsuta sitä leuan alta tai poskesta hajujen vaihtamiseksi. Liian ylhäältä rapsuttamisen kissa tulkitsee dominointiyritykseksi. Kissa ei pidä yllätyksistä eikä alistamisesta. Kissaa ei saa pakottaa syliin, myöskin kaikenlainen jahtaaminen on hyvin pelottavaa kissalle, eikä se edistä tutustumista lainkaan. 

Jos kasvattajalle sopii, voit tarjota kissalle herkkuja. Herkkuja voi ensin asetella lähemmäksi kissaa, sitten houkutella sitä lähestymään itseäsi ja lopulta ottamaan herkun kädestäsi. Voit varovasti rapsuttaa kissaa ja katsoa, miten se reagoi. Tämä vaatii paljon aikaa, joten kiireisellä aikataululla ei kannata lähteä tutustumaan tulevaan perheenjäseneesi.

Todellinen kissanystävä hankkii etukäteen mahdollisimman paljon tietoa kissan käyttäytymisestä, ulkoiluttamisesta, hoitamisesta, lajinmukaisesta ruokinnasta, aktivoinnista ja siitä, turvallisuusasioista ja siitä mikä on kissoille myrkyllistä ja vaarallista. Tällöin kissa on tyytyväinen, se pysyy terveenä ja nauttii olostaan kanssasi. Tietotaitoa kannattaa päivittää lukemalla uusimpia tutkimustuloksia ja vaihtamalla ajatuksia muiden kissanomistajien kanssa.

Kissalle täytyy hankkia kaikki tarvittava ennen kuin se muuttaa uuteen kotiinsa

  • Kissalle kannattaa hankkia ruokia ja hiekkaa, jotka ovat sille entuudestaan tuttuja.
  • Kuljetuslaatikko on käytännöllinen ja turvallinen hankinta matkustelua sekä eläinlääkärikäyntejä ajatellen. Kun kissaa kuljetetaan paikasta toiseen, on tärkeää varmistaa, että se tuntee olonsa turvalliseksi. 
  • Kissa tarvitsee tukevat ja helposti puhtaana pidettävät ruoka- ja vesikupit.
  • Kissalla täytyy myös olla mahdollisuus teroittaa kynsiään ja kiipeillä, joten raapimis-/kiipeilypuu on ehdoton hankinta!
  • Kissalle on hyvä hankkia erilaisia leluja saalistusleikkejä varten. Suhde kissaan vahvistuu yhteisten leikkien kautta. Tämä myös lisää kissan aktiivisuuden ja liikunnan määrää. 
  • Oikeankokoiset, turvalliset liivivaljaat, mikäli aiot ulkoiluttaa kissaasi valjaissa.

Kissan kotiuttaminen

Kissan kotiuttamiseen tarvitaan rauhallinen mieli, paljon lihaisia herkkuja ja hyvälaatuista ruokaa, leluja, rauhaa ja rakkautta. Tutustuminen vaatii malttia ja aikaa! 

Silmien siristely on kissan hymy! Silmiään siristelevä kissa haluaa olla ihmisen kanssa ystävällisissä väleissä. Ihminen voi vastata kissan viestiin siristelemällä omia silmiään. Kissa ei pidä siitä, että sitä tuijotetaan. 

Hetken, jolloin kissa saapuu uuteen kotiinsa, tulee olla mahdollisimman rauhallinen, ethän halua, että kissasi säikkyy! Sopeutumisen helpottamiseksi kissan reviiri kannattaa aluksi rajata pienelle, turvalliselle alueelle, kuten makuuhuoneeseen, jonka oven voi sulkea. Näin kissa tutustuu vähitellen muihin kodin asukkaisiin, sekä uuden ympäristön tuoksuihin ja ääniin. Vähitellen se lähtee tutustumaan muihinkin kodin osiin ja tottuu pikkuhiljaa uusien perheenjäseniensä menemisiin ja tulemisiin. Kissan huoneessa ei saa olla vetoa!

Kissan saatavilla on oltava ruokaa ja vettä siinä huoneessa, jonne se sijoitetaan. Vesi ja ruoka on hyvä tarjota erillisistä astioista. Hiekkalaatikon tulee olla oltava mahdollisimman etäällä ruokailupaikasta. Kun kissa on syömässä, voi sitä varovasti silitellä ja rapsutella. Aluksi voi käden laittaa ruokakipon lähelle ja katsoa, miten kissa reagoi siihen. Äkkinäisiä liikkeitä tulee välttää. 

Ensimmäiset yhteiset päivät

Kissan ensimmäisinä päivinä sen perusrutiineihin ei kannata tehdä äkkinäisiä muutoksia. Jonkin aikaa kannattaa ylläpitää samoja käytäntöjä kuin sen edellisessä kodissa, on kyse sitten ruokavaliosta tai hiekkalaatikolla käymisestä. Kissa kannattaa totuttaa uusiin asioihin ja tapoihin vähitellen. 

Kissan tutustuttaminen talon toiseen kissaan ja mahdollisiin muihin eläimiin voi osoittautua hankalaksi.
Täysikasvuinen kissa ei välttämättä toivota uutta kissaa tervetulleeksi reviirilleen. Se saattaa käyttäytyä uhkaavasti, koska se ei hyväksy rutiiniensa muuttumista. Monille kissoille oman reviirin olemassaolo on suunnattoman tärkeää. Reviirin merkitys on juurtunut kissojen vaistoihin, sillä muinoin reviiri tarkoitti kissalle omaa metsästysaluetta, josta tuli pitää kilpailijat poissa, jotta saalistettavaa riittäisi tarpeeksi.

Voi viedä useammankin kuukauden ennen kuin täysikasvuinen kissa hyväksyy toisen kissan täysin. Ensimmäisinä päivinä kissat pidetään erillään toisistaan. Tutustuminen aloitetaan joko verkko-oven läpi tai ovea raottamalla. Muutaman päivän kuluttua, kissat vaihtavat huoneita keskenään ja pääsevät näin tutustumaan toistensa tuoksuihin. Tämän jälkeen voidaan kissat jo päästää hetkeksi samaan huoneeseen. 

Kissa on peto, joten se ei ymmärrä, että pienjyrsijä voi olla perheenjäsen. Vaikka kissa näyttäisi suhtautuvan välinpitämättömästi jyrsijään, niin tilaisuuden tullen pikkueläin saattaa olla sille vastustamaton houkutus.

Jotkut kissat ja koirat voivat olla hyviä ystäviä. Tutustuttaminen täytyy kuitenkin tehdä hyvin varovasti ja aina eläinten ehdoilla! Vaikka eläimet eivät vahingoittaisi toisiaan, ne saattavat jännittää toisiaan ja se puolestaan aiheuttaa stressiä. Stressi ei ole eläimille hyväksi, se aiheuttaa melko nopeasti terveysongelmia. Saapuminen täysin vieraaseen ympäristöön on tärkeä hetki, joka tulee vaikuttamaan sen myöhempään sopeutumiseen. Kotiutuminen ja uusiin asioihin tutustuminen tuleekin toteuttaa vähitellen ja rauhallisesti.

Kissan leikittäminen on todella hyvä tutustumiskeino. Kissa voi hyvinkin kiinnostua esimerkiksi onkilelusta ja innostua leikkimään sen kanssa. Lelun avulla kissaa voit ohjata kissan lähemmäksi itseäsi ja lopulta vaikka syliisi asti. Kissan ei pidä antaa leikkiä ihmisen käsillä.

Alkuperäinen julkaisu: Pirskatin kiva koti-blogi/Elisabeth Pihlajamäki

https://pirskatin-kivat-kotisivut7.webnode.fi/#

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

OVATKO KISSASI SPORTTIHIRMUJA VAI PENKKIURHEILIJOITA? MUISTATHAN AKTIVOIDA KISSAASI!

kissapuun_blogi_kiipeilypuu_pirskatin_kiva_kotiKissapuun_blogi_pirskatin_kiva_koti_vinku_puussa

Kissakodissa on oltava kissoille paljon vaihtoehtoista, mielekästä ja liikkumaan innostavaa tekemistä.

Kissojen aktivoiminen edistää kissojen hyvinvointia ja koska kissat ovat kiipeilijöitä ja saalistaja, niille on leikin kautta luotava mahdollisuus toteuttaa näitä viettejään.

Lelut aktivoivat kissoja ja niitä onkin hyvä olla monenlaisia. Jotkut kissat pitävät hiirileluista, jotkut palloradoista, jotkut älypeleistä, kuka mistäkin! Leluja voi valmistaa myös itse, netistä löytyy runsaasti suurenmoisia ideoita ja ohjeita. Muistathan tarkistaa säännöllisesti lelujen kunnon! Vain ehjät lelut ovat turvallisia kissoille.

Kissojen täytyy tuntea olonsa turvalliseksi, joten kissan leikittämisen, kiipeilyn ja muun aktivoimisen ei pidä olla kissalle pelottava kokemus.

Niin pelkotilat, kuin virikkeetön arkikin, aiheuttavat kissoille käytöshäiriöitä. Leikkiminen, harjaaminen, rapsuttelu ja silittely ovat kissojen ja niiden omistajien keskinäisille suhteille tärkeitä hetkiä.

KIIPEILY- JA RAAPIMISPUUT OVAT KISSALLE TODELLA TÄRKEITÄ!

Kissan hyvinvoinnin kannalta on oleellista, että se pääsee toteuttamaan lajityypillistä toimintaa eli kiipeilemään turvallisesti ja huoltamaan kynsiään aina halutessaan.

Täällä on ihastuttu Kissan Ilo Oy:n valmistamaan Kissapuuhun! Puussa on suorastaan ruuhkaa, kun kaikki kissat haluavat tutustua tähän pari päivää sitten koottuun mielenkiintoiseen kokonaisuuteen.

Kissan Ilo Oy:n puut ovat ekologisia, upean näköisiä ja ennenkaikkea kissoille todella mieluisia! Valmispakettien lisäksi Kissapuun osia voi hankkia esimerkiksi sitä mukaa, kun kissamäärä taloudessa kasvaa.

Kissapuu edustaa skandinaavista muotokieltä, se on huonekalunomainen, siro ja se mahtuu pieneenkin tilaan.

Kissapuu-tasojen nukkuma-alustat, riippumatto ja pussukkatason kangasosat valmistetaan luonnonvalkoisesta 100 % puuvillakankaasta.

Kissapuu on helppo puhdistaa. Puutasot voi siistiä pyyhkimällä ja huopatasot imuroimalla. Erilliset nukkuma-alustat voi pestä pesukoneessa 60 asteessa.

 

Alkuperäinen julkaisu: Pirskatin kiva koti-blogi/Elisabeth Pihlajamäki

https://pirskatin-kivat-kotisivut7.webnode.fi/#

Kuvissa: Martta (harmaa), Vinku ja Lemmy (musta)

KIssapuun Blogi_pirskatin kiva koti lemmyKissapuun_blogi_pirskatin kiva koti_vinku2KIssapuu_blogi_Vinku_puussa

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

KISSAPUU LAHJOITETTIIN POHJANMAALLA SIJAITSEVAAN YKSITYISEEN ELÄINKOTIIN: PIRSKATIN KIVA KOTI

 

kissapuu_blogi_pirskatin kiva koti

Pirskatin Kiva Koti on löytökissojen elämää ja kissakodin sisustusta käsittelevä henkilökohtainen blogi

Julkaisemme Kissapuun blogissa Pirskatin kiva koti-blogin kirjoituksia. 

Facebook blogin lisäksi kissa- ja sisustuskuvia on nähtävillä instagramissa: https://www.instagram.com/pirskatinkivakoti

Ensimmäiset löytökissat saapuivat kotiimme vuonna 2011. Kaksi ensimmäistä kissaa asuvat täällä edelleen ja seurakseen he ovat vuosien varrella saaneet kymmenittäin uusia kodittomia karvakavereita.

On koettu paljon iloa, mutta myös surua. Joskus kodittomalle apu saapui liian myöhään, kaikkia ei voitu pelastaa. Suru on kuitenkin osa elämää. Ellei ole mahdollista tulla tutuksi ikävien asioiden kanssa, on mahdotonta iloita täysin rinnoin pienistä onnen hetkistä! Kymmenet kissat ovat saaneet vuosien varrella loishäädöt, rokotukset ja turvamerkinnät. Ne on leikkautettu, hoidettu kuntoon ja niille on etsitty pysyvät kodit sisäkissoina. Kilometrejä on kertynyt tuhansia, kun kissoja on kuljetettu uusiin koteihinsa.

Suurimman osan kissojen ylläpidosta, matka-, lääkäri- ja lääkekuluista olemme kustantaneet itse. Ruoka- ja hiekkalahjoituksia kissoille tulee silloin tällöin ja ne otamme todella kiitollisina vastaan. Itse olen ollut jo kahden vuoden ajan poissa varsinaisesta työelämästä selkä- ja niskasairauksieni vuoksi, joten aikaa tähän vapaaehtoistyöhän on ruhtinaallisesti ja kun jätämme omat hankinnat mahdollisimman vähälle, niin tuloistamme jää kissojen ylläpitoon rahaa yleensä ihan riittävästi.

Suurin palkinto on, kun arka ja pelokas kissa alkaa luottaa ihmiseen! Kaikista vailla kunnon ihmiskontaktia eläneistä kissoista ei tule sylikissoja, kaikki eivät tule koskaan hyväksymään ihmisen kosketusta, mutta ne hyväksyvät tutut ihmiset ja osoittavat kiintymystään monin tavoin. Vuosien varrella on löytynyt keinot myös hyvin arkojen kissojen loishäätötoimenpiteisiin, muuhun lääkitsemiseen sekä eläinlääkärikäyntien onnistumiseen. Kokemusta on kertynyt ja olen saanut uusia eläinrakkaita ystäviä roppakaupalla!
Kissojen hoidossa ja talon ylläpidossa auttavat perheemme ja ystävämme. Puuhaa riittää päivittäin aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Kissoille tarjotaan vain laadukasta ruokaa ja kissat luovutetaan vain koteihin, joissa on turvallinen ulkoilumahdollisuus. Olen sitä mieltä, ettei hylättyä ja/tai koditonta luonnon armoilla ollutta kissaa tule päästää uudelleen alttiiksi vaaroille.

Tällä hetkellä talossa asuu 30 kissaa. Osa näistä asuu täällä pysyvästi, koska olisi varsin epätodennäköistä, että niille löytyisi muualta pysyvät kodit. Kotia etsiviä kissoja esittelen blogisivulla viikottain ja lisätietoja kissoista voi tiedustella yksityisviestillä.

Kotimme on 1934 valmistunut omakotitalo. Tilaa on 129m2 ja tästä suurin osa on myös kissojen käytössä. Tilat on eläinlääkärien tarkistamat ja hyväksymät.

Pidän sisustamisesta, remontoinnista, huonekalujen tuunaamisesta ja entisöinnistä! Kissojen ehdoilla sisustettu koti voi olla kaunis! Välillä pähkäilen ja pohdin pitkäänkin, miten jonkin uuden idean saisi toteutettua, mutta mihinkäs tässä kiire on, ei mihinkään!

Teemme tätä vapaaehtoistyötä rakkaudesta kissoihin, pyytettömästi ja aidosti eläimistä välittäen. Minulle, miehelleni ja muille kissoja hoitaville tärkeintä on, että kissat voivat hyvin. Kissoille haluan tarjota kivan ja kauniin kodin, joka miellyttää myös ihmisten silmiä. Toivottavasti myös sinua!

Elisabeth Pihlajamäki

https://pirskatin-kivat-kotisivut7.webnode.fi/#

IMG_20191004_122214_reducedkissapuu_blogi_pirskatin kiva koti

Kissapuu on kissan kiipeily- ja raapimispuu, joka kestää kissan eliniän

 

Kuten muistatte, haluamme suosia ekologisia vaihtoehtoja kodissamme kaikkivaltaisesti. Ilahduimme ikihyviksi, kun meille tarjoitui tilaisuus vastaanottaa laadukas suomalaisen muotoilun tulos, Kissapuu!

Kissan Ilo Oy:n kiipeily- ja raapimispuut valmistetaan puusepänverstaassa Naantalissa. Kissapuun kuluvat osat saa tarvittaessa itse verhoiltua uudelleen yritykseltä ostettavissa olevilla "varaosilla". Tämä miellyttää erityisesti meitä, joilla on kissoja enemmänkin! Aiemmin olemme joutuneet hankkimaan kokonaan uusia kiipeilypuita tämän tästä, kiipeilypuiden rikkoonnuttua hyvinkin nopeasti.

MATERIAALI- JA VÄRIVAIHTOEHDOISSA ON MISTÄ VALITA!

Sisustuksellisen ja huonekalunomaisen tuotteen käyttöikää lisää mahdollisuus tilausvaiheessa räätälöidä ja valita materiaalit omaan sisustukseen parhaiten sopivaksi.

Kissapuun tangon osat ovat metallia. Tanko on päällystetty 12 mm:n paksuisella köysimateriaalilla, joka kestää hyvin kissan kynsiä.

Meidän puussamme on materiaalina manillaköysi, joka on valmistettu Abaca-luonnonkuidusta. Köysi on kivan värinen, karheapintainen ja se on kevyesti käsitelty parafiilipohjaisella öljyllä.

Kissapuumme puumateriaali on vastuullisesti tuotettua ja sertifioitua koivuvaneria.

Koivuvaneritasojen päällysteenä on antrasiitin värinen neulehuopa, jonka kulustuskestävyys on erinomaista, myös kissojen kynsissä!

Parasta puussa ovat ihmisen näkökulmasta sen laadukkuus, turvallisuus, kestävyys ja muunneltavuus! Itse puun käyttäjät näyttävät arvostavan karheaa köyttä, tilavia tasoja sekä puun korkeutta!

KISSAPUUN KOKOAMINEN

Kissapuu kiipeily- ja raapimapuun kokoaminen oli helppoa, sillä paketista löytyi todella selkeät kokoamisohjeet. Myös tarvittavat työkalut olivat mukana pakkauksessa!

Tanko kiristettiin kiertämällä se tukevasti lattian ja katon väliin. Tämän jälkeen kiinnitimme tasot kissoille mieluisille korkeuksille.

YRITYS

Kissan Ilo Oy on yritys joka pyrkii vähentämään kertakäyttökulttuuria ja ympäristön kuormitusta.

Yritys suunnittelee ja valmistaa pitkäikäisiä tuotteita laadukkaista, kestävistä ja mahdollisimman ekologisista materiaaleista.

Kissapuun tekijät ovat mm. suunnittelun, verhoilun ja puusepäntaitojen ammattilaisia, joille maksetaan asianmukainen palkka tehdystä työstä. Työllistämisen lisäksi yritys osallistuu kotimaisen hyvinvoinnin luomiseen maksamalla kaikki yritystoimintaan liittyvät maksut ja verot Suomeen.

Kissan Ilo Oy:n asiakaspalvelusta annamme kiitettävän arvosanan!

Tulen kertomaan jatkossakin tämän laadukkaan ja kissoille turvallisen ja mieluisan Kissapuun käyttäjien kokemuksista.

Alkuperäinen julkaisu: Pirskatin kiva koti-blogi/Elisabeth

Kuvissa Sylvesteri Tallone (ylhäällä & alla) ja Riki Sorsa

Kissapuun blogi Sylvesteri_puussaKissapuu_blogi_Riki_Sorsa_puussa

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

TUKEVASTI KIIPEILLEN JA RAAPIEN

Kissapuun blogikissapuu blogi  cat tree blog

2.7.2019

Kissapuun verkkokauppa kysyi tammikuussa 2019 uutiskirjeensä tilaajilta ja fb-ryhmänsä seuraajilta mielipidettä ”Mitkä ominaisuudet kissan kiipeily- ja raapimispuussa ovat tärkeitä?” Vastaajia pyydettiin valitsemaan 3-5 tärkeintä ominaisuutta, jotka ovat oleellisia kiipeily- ja raapimispuun hankinnassa. Olennaisimmat ominaisuudet pyydettiin valitsemaan seuraavista vaihtoehdoista:

a) Ulkonäkö & sopivuus omaan sisustukseen

b) Mahdollisuus valita puun materiaalit (puu, köysi & huopa)

c) Mahdollisuus valita puun tasojen määrä & niiden paikka

d) Tasojen irrotettavat & pestävät pehmusteet

e) Pitkäikäisyys, ekologisuus & mahdollisuus vaihtaa kuluvien osien materiaalit (huopa, köysi)

f) Hinta

g) Puun tukevuus kissan kiipeillessä

h) Kokoamisen helppous

i) Mahdollisuus vaihtaa puun paikkaa asunnossa (ei kiinteä kiinnitys)

j) Puun koko (paljonko tilaa puu vie asunnossasi)

k) Monipuoliset maksuvaihtoehdot verkkokaupassa (verkkopankki, luottokortti, lasku tai maksu erissä)

l) Nopea toimitus verkkokaupasta

m) Muu asia, mikä?

Vastauksia saapui kaikkiaan 101 kappaletta. Kissan kiipeily- ja raapimispuuta hankittaessa tärkeimpinä ominaisuuksina pidettiin seuraavia asioita, sijat 1-5:

1. Puun tukevuus kissan kiipeillessä

Tämä ominaisuus sai ylivoimaisesti eniten mainintoja (yhteensä 70 vastaajaa) ja myös 1. sijamainintoja toiseksi eniten (tärkein tekijä 19 vastaajalle). ”Puun tukevuus” ominaisuutta pidettiin kaiken kaikkiaan tärkeänä; se sai eniten mainintoja myös sijoilla 2.-4.

2. Pitkäikäisyys, ekologisuus & mahdollisuus vaihtaa kuluvien osien materiaalit 

Tätä ominaisuutta pidettiin toiseksi tärkeimpänä (yhteensä 44 vastaajaa). 1. sijamainintoja tämä ominaisuus sai yhtä paljon kuin ”mahdollisuus valita puun materiaalit (puu, köysi & huopa)”.

3. Ulkonäkö & sopivuus omaan sisustukseen 

Tämä ominaisuus sai eniten 1. sijamainintoja eli 28 vastaajalle tämä oli tärkein tekijä. Ulkonäkö-kriteeri sai kuitenkin vähemmän ääniä yhteensä (34 vastaajaa) kuin tukevuus tai kestävyys.

4. Hinta

Neljänneksi tärkein ominaisuus yhteensä= 33 vastaajaa. Tämä kriteeri sai vain yhden 1. sijamaininnan, mutta sijoittui 2. tai 3. sijan maininnoissa kolmannelle sijalle. Yhtä tärkeänä ominaisuutena pidettiin ”tasojen irrotettavat & pestävät materiaalit”.

5. Tasojen irrotettavat & pestävät pehmusteet

Tätä ominaisuutta piti tärkeimpänä 10 vastaajaa ja yhteensä mainintoja tuli 30 kpl.

Seuraavaksi tärkeimpinä hankintaan vaikuttavina ominaisuuksina pidettiin ”mahdollisuutta vaihtaa puun paikkaa asunnossa (ei kiinteä kiinnitys) sekä ”mahdollisuutta valita puun tasojen määrä & niiden paikka”. Vähiten tärkeänä pidettiin nopeaa toimitusta verkkokaupasta eli kissaihmiset pystyvät suunnittelemaan hankintansa hyvissä ajoin etukäteen.

Kyselyn tulokset vahvistivat kissapuulaisten näkemystä hyvästä kiipeily- ja raapimispuusta. Kissapuu syntyi omasta tarpeesta. Markkinoilta ei löytynyt sellaista puuta, jollaisen me itsellemme omaan olohuoneeseen halusimme. Kissan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että se pääsee toteuttamaan lajityypillistä toimintaa eli kiipeämään ja huoltamaan kynsiään; ja on ensisijaisen tärkeää, että puu on tukeva ja kestää vantterammankin kissan menossa. Samalla kissan kiipeily- ja raapimispuu voi olla tyylikäs sisustuselementti ja olohuoneen katseenvangitsija. Kissapuukin voi olla muotoilua ja designia; kissasi elegantti lempipaikka, joka kestää katseita ja aikaa. Ekologisuus tuotesuunnittelussa on tänä päivänä itsestäänselvyys. Kissakin kiintyy pitkäikäisiin, uudelleen verhoiltaviin huonekaluihin. Kissa on luontaisesti viisas luonnon ja ympäristön ystävä.

SIJAJÄRJESTYSMAININNAT

1. Ulkonäkö & sopivuus omaan sisustukseen

2. Puun tukevuus kissan kiipeillessä

3. Jaettu sija: a) Mahdollisuus valita puun materiaalit (puu, köysi & huopa)

b) Pitkäikäisyys, ekologisuus & mahdollisuus vaihtaa kuluvien osien materiaalit (köysi, huopa)

5. Tasojen irrotettavat & pestävät pehmusteet

 

Teksti Satu Suhonen

Artikkeli on alun perin julkaistu Pyhä Birman kissa ry:n jäsenlehdessä, numerossa 2/2019 (kesäkuu).

Lue koko viesti