Tulosta

Kissapuu blogi

Näytä nykyinen sisältö RSS-syötteenä

Kissapuu blogi

 

 

kissapuu_blogi_vieras kyna

 

 

KISSAPUUN BLOGISSA VIERAILEVAT KIRJOITTAJAT KIRJOITTAVAT KISSAN ELÄMÄÄN JA HYVINVOINTIIN LIITTYVISTÄ ASIOISTA.

 


1 - 10 / 11 tuloksesta
Julkaistu , julkaisija

KISSOJEN KROONINEN MUNUAISSAIRAUS (CKD)

Kissapuu_kissojen krooninen munuaissairaus_kissan munuaisten vajaatoiminta

Kirjoittaja ELL Mimma Aromaa

Toimin eläinlääkärinä Kaarinan Eläinlääkäriasema Oy:ssa. Erityisesti olen kiinnostunut kissojen ja koirien sisätaudeista eli toisin sanoen oksentelevat, ripuloivat, laihtuvat, vaisut ja väsyneet potilaat ovat minulle päivittäin pala kakkua tai pähkinä purtavaksi. Olen erikoistunut laajoihin vatsaontelon ultraäänitutkimuksiin. Kaksi burmakissaani toimivat päivittäin oppainani kissojen mielenkiintoisen sielunmaisemaan.

Kissapuu_Kaarinan_elainlaakariasema

Mikä on munuaisten tehtävä?

Munuaisten päätehtävä on suodattaa verestä aineenvaihdunnan kuona-aineet. Sen lisäksi munuaiset huolehtivat elimistön nestetasapainosta, happo-emästasapainosta ja elektrolyyttitasapainosta. Munuaiset osallistuvat myös verenpaineen ja punasolutuotannon säätelyyn. Munuaisilla on suuri kyky ylläpitää normaaleja toimintoja, minkä vuoksi munuaisten vajaatoiminnasta aiheutuvat oireet alkavat näkyä vasta kun yli 70% munuaisten toiminnasta on menetetty. Kissojen munuaiset pystyvät säästämään vettä erittäin tehokkaasti johtuen niiden polveutumisesta aavikkoeläimistä. Tästä syystä terveen oireettoman kissan vähäinen juominen ei ole huolestuttavaa ja kissan erittämä virtsa on hyvin vahvaa.

Mitä tapahtuu kissan munuaiset eivät toimi normaalisti?

Munuaisten vajaatoimintaa sairastava kissa ei pysty enää säästämään elimistön vettä yhtä tehokkaasti ja tuottamaan sille ominaista väkevää virtsaa. Tästä seuraa janon tunne, joka johtaa lisääntyneeseen juomiseen ja virtsaamiseen, jotta elimistön aineenvaihdunnan kuona-aineet pystytään poistamaan normaalisti. Elimistön kuivuminen voi aiheuttaa myös helpommin ummetusta. Kuitenkaan lisääntynyt juominen ja virtsaaminen ei ole välttämättä selkein tai ensimmäisen oire kissalla, joka sairastaa munuaisten vajaatoimintaa. Terveet kissat, jotka syövät pääasiassa kuivaruokaa juovat enemmän kuin märkä- ja tuoreruokaa syövät kissat. Osa kissoista myös leikittelee vedellä ja juominen erikoisista paikoista on normaalia. Tämän vuoksi on vaikea asettaa selkeitä rajoja epänormaalille juomiselle, vaan omistajan on hyvä havainnoida ennemmin muutokset oman kissansa juomiskäyttäytymisessä. Näetkö kissasi useammin juomakipolla kuin ennen? Ovatko kissasi virtsapaakut suurentuneet? Onko muutos ohimenevä vai jatkuva eikä selity esimerkiksi ruokavalion muutoksella?  

Kun elimistön aineenvaihdunnan kuona-aineet alkavat kerääntyä alamme näkemään muutoksia veriarvoissa. Vaikka puhutaan munuaisarvoista ovat verestä mitattavat arvot itseasiassa aineenvaihdunnan lopputuotteita. Yleisimmin mitattu munuaisarvo on kreatiniini ja se on lihasten aineenvaihdunnan tuote. Toinen yleinen munuaisarvo on urea, joka on proteiiniaineenvaihdunnan lopputuote. Arvojen nousu verenkierrossa kertoo siis munuaisten heikentyneestä suodatuskyvystä. Erityisesti urean kertyminen elimistöön aiheuttaa kissalle pahoinvointia ja syömättömyyttä.

Kun munuaisten kyky kontrolloida elektrolyyttitasapainoa pettää, alkaa erityisesti kalsium-, fosfori- ja kalium-arvoissa olla muutoksia. Muutokset kalsiumin ja fosforin keskinäisessä tasapainossa johtaa luuston heikkenemiseen ja alhainen kalium arvo voi puolestaan aiheuttaa väsymystä ja heikkoutta.

Koska munuaiset osallistuvat myös verenpaineen ja punasolutuotannon säätelyyn, ovat kohonnut verenpaine ja anemia myös yleisiä löydöksiä kroonista munuaissairautta sairastavalla kissalla. Krooninen sairaus ja huonontunut ruokahalu aiheuttavat myös kaheksiaa eli elimistön kuihtumista, joka näkyy painon laskuna ja turkin kiillottomuutena/takkuuntumisena.

Miten ja miksi kissa sairastuu?

Yleisin syy krooniselle munuaissairaudelle on idiopaattinen munuaisten rappeuma, mikä tarkoittaa että syytä rappeumalle ei tiedetä. Tässä tapauksessa sairaus on hitaasti etenevä ja palautumaton. Idiopaattinen munuaisten rappeuma alkaa oireilla yleensä seniori-ikää lähestyvillä kissoilla (yli 7v), se voi olla perinnöllistä ja tietyillä roduilla se onkin yleisempää. On kuitenkin myös syitä jotka voivat aiheuttaa munuaiskudoksen vaurion minkä ikäisellä kissalla tahansa ja siten johtaa krooniseen munuaissairauteen. Esimerkiksi munuaistulehdukset/virtsatulehdukset, virtsatukokset, myrkytykset (lääkkeet, myrkylliset aineet/kasvit), kasvainsairaudet, virussairaudet (FIV, FIP) ja verenkiertohäiriöt voivat vaikuttaa munuaiskudoksen toimintaan. Osa edellä mainituista syistä kuten tulehdukset, tukokset ja myrkytykset voivat aiheuttaa ensin akuutin munuaisvaurion, joka voi kuitenkin tehokkaalla hoidolla parantua täysin. Jos kroonisen munuaissairauden taustalla on rappeuma on sairauden eteneminen yleensä selkeämpää ja suoraviivaisempaa, mutta muissa syissä ennusteen asettaminen ja etenemisen ennustaminen voi olla hankalaa. Lisäksi rappeuman eteneminen voi nopeutua tai vajaatoiminta pahentua hetkellisesti tulehdusten, lääkitysten tai muiden sairauksien vuoksi.

Miten krooninen munuaisten vajaatoiminta todetaan?

Aina ei ole selkeää onko kyseessä rappeumasairaus vai altistavasta syystä johtuva munuaisten vajaatoiminta. Potilaan historia, oireet, veri- ja virtsa-arvot sekä muut tutkimukset kuten munuaisten ja virtsateiden ultraäänitutkimus sekä verenpaineen mittaus ovat avainasemassa tilannetta arvioitaessa. Munuaisista otettavat koepalat voisivat myös selkeyttää taustasyyn löytymistä ja ennusteen asettamista. Kuitenkaan kroonisen munuaissairauden hoito ei merkittävästi muutu on taustasyy mikä tahansa, minkä vuoksi koepaloja ei tavata ottaa kissoilta rutiinisti. Tämän sijaan munuaissairauden etenemistä seurataan pääasiassa potilaan voinnin ja veri- sekä virtsanäytteiden avulla. Koska munuaisarvot voivat hetkellisesti nousta esimerkiksi tulehdusten, tukosten, lääkkeiden, elimistön kuivumisen tai muiden sairauksien vuoksi, ei yksittäisten kohonneiden munuaisarvojen perusteella voida olla vielä varmoja kroonisesta munuaissairaudesta. Munuaisarvojen tulee olla toistuvasti koholla tai virtsanäytteessä on toistuvasti munuaissairauteen viittavia löydöksiä. Lisäksi tulee tarkastaa ja hoitaa pois kaikki mahdolliset alla olevat syyt munuaisten vajaatoiminnalle tai munuaisten vajaatoiminnan pahenemiselle (tulehdukset, tukokset, myrkytykset, muut sairaudet) ja kun tilanne on vakaa voidaan päätellä mahdollista kroonista vajaatoiminnan astetta kontrolloimalla veri- ja virtsanäytteitä. 

Munuaisarvoja tulkittaessa tulee ottaa myös huomioon kyseisen kissan kokonaistilanne. Eri yksilöiden munuaisarvoja vertailemalla ei voida suoraan sanoa ovatko potilaat samassa munuaisten vajaatoiminnan vaiheessa. Jos esimerkiksi laihalla kuihtuneella kohtalaisesti oireilevalla kissalla, sopusuhtaisella vähäoireisella kissalla ja sopusuhtaisella hyvin voimakkaasti oireilevalla kissalla on kaikilla samat munuaisarvot, on kuitenkin niiden munuaisten vajaatoiminta täysin eri asteella. Laihalla, lihaksettomalla ja kohtalaisesti oireilevalla, mutta toimintakykyisellä kissalla on todennäköisesti suhteessa liian alhaiset munuaisarvot, koska kreatiniinia erittävää lihasmassaa on niin paljon vähemmän suhteessa normaali kokoiseen kissaan. Tämän kissan eliniän ennuste on siis paljon heikompi kuin normaalipainoisen, vähäoireisen kissan samoilla ”todellisimmilla” munuaisarvoilla. Toisaalta hyvin akuutisti romahtaneella sopusuhtaisella kissalla on todennäköisesti kyse akuutista munaisten vajaatoiminnasta, joka puolestaan vaatii tehohoitoa munuaisten toiminnan tukemiseksi ja kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kehittyminen ei ole vielä varmaa ennen kuin tilanne on saatu tasoittumaan ja potilaasta otetaan kontrollinäytteet.  

Miten kroonista munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan?

Krooniseen munuaisvikaan ei ole parannusta, mutta ruokavaliolla, ravintolisillä, verenpainelääkityksillä ja tukihoidolla voidaan kissan elinikää pidentää. Kissan on saatava riittävästi vettä, mahdollinen ummetus on huomioitava ja sen on päästävä virtsaamaan tarpeeksi usein. Paino yritetään säilyttää mahdollisimman vakaana maittavilla ruuilla ja pahoinvoinnin estolla.

Kontrollikäynnit suunnitellaan yksilöllisesti potilaan tilanteen, omistajan mahdollisuuksien ja sairauden etenemisnopeuden mukaisesti. Näistä seikoista riippuen potilaan kontrolliväli on yleensä 3-12 kk. Yleistutkimuksen lisäksi tapauskohtaisesti kontrolloidaan veri- ja virtsanäytteet, verenpaine sekä ultraäänitutkimus. Näiden perusteella päätetään minkälainen ruokavalio on sen hetkisessä sairauden vaiheessa paras, onko tarvetta ravintolisillä muokata elektrolyyttitasapainoa (kalium-lisä, fosforisiepparit), onko tulehduksia/muita sairauksia joita täytyy huomioida/hoitaa tai tarvitaanko verenpainelääkityksiä tai lääkkeitä ruokahalun ylläpitoon. 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

KISSA KLINIKALLA, OSA 3

Utelias ja leikkisä kissa

Kissapuu_kissa_klinikalla_kissapotilas_DSC_2349_reduced

Vaikka tämän kissan asento on painautuneena maata vasten, kielii se jostain muusta kuin epävarmuudesta - Muru yrittää tehdä itsestään mahdollisimman pienen, jotta "saalis" ei huomaisi hyökkäysyritystä. Korvat on suunnattuna kohti heinänkortta ja pupillit ovat laajentuneet. Tämä saalistusasento ei kuitenkaan muistuta pelkoa tai epävarmuutta, päinvastoin.

Aggressiivisuus

Aggressiivisuus ei sinänsä ole mitään epänormaalia. Omalla tavallaan sekin on elämää suojaava voima, jolla kissa suojelee itseään ja erittäin tarpeellinen villiintyneiden populaatioiden joukossa tappeluissa, saalistuksessa ja kilpailutilanteissa. Kissan kynnet ja hampaat ovatkin tehokkaita aseita, joskin myös vaarallisia. Kun kissa puree tai saa kyntensä raapaistua selkeästi syvälle ihmisen tai toisen eläimen ihoon, tulisi tilannetta aina seurata, vaikka kyseessä olisikin vain kotikissa. Varsinkin kissan suussa on bakteereja, jotka voivat aiheuttaa jopa hetkellisen tulehdustilan esimerkiksi käteen, ja joskus ainut hoitokeino on antibiootit.

Aggressiivisuus ei aina välttämättä kuitenkaan ole merkki siitä, että ”kissa olisi vihainen”. Se voi kieliä myös kivusta. Mikäli kissa osoittaa kehollaan jännittyneisyyttä vaikka ihmisen silityksen kohteena käden osuessa tiettyyn kohtaan kehossa ja reagoi siihen voimakkaasti aggressiivisuuden kautta, tulisi tilanne aina lähtökohtaisesti tutkituttaa eläinlääkärillä, mikäli on pienintäkään epäilyä, että kissa voisi olla sairas.

Aggressiivisuus voidaan jakaa suoraviivaisesti neljään alakategoriaan, jotka onkin hyvä erottaa toisistaan, jotta ihminen kykenee lukemaan kissaansa paremmin ja ymmärtämään, mistä aggressio johtuu ja mihin sen on tarkoitettu kohdistuvan.

Mikäli kissa ennen hyökkäystä vaanii kohdettaan suoraan tuijottaen, piilossa jonkin esteen takana, kysenä yleensä on leikki- tai saalistusaggressiosta. Se eroaa muista aggressiotiloista, koska saalistusaggression aikana kissa ei tunne oloaan uhatuksi ja epävarmaksi, päinvastoin.

Pelkoaggressiivisuutta kohtaa varsinkin villiintyneillä kissoilla. Ne eivät ole tottuneet ihmisten käsittelyyn eikä niillä ole kokemusta, johon sitä yhdistää. Ne eivät siis tiedä, onko kyseessä positiivinen vai niille mahdollisesti henkeä uhkaava tilanne. Pelkoaggressiivinen kissa kokee, että ainut keino päästä pois tilanteesta on hyökätä, sillä tilanne ei välttämättä aintaisi myöden perääntyä. Tilanne siis alkaa pelosta ja kehkeytyy aggressioon, jos kissa kokee ettei pääse pois tilasta. Tällöin kissa voisi jäädä itse maaliksi kääntämällä uhkaavalle tilanteelle selän.

Silittelyyn liittyvä aggressio on melko tavallinen ongelma, sillä aluksi vaikuttaa, että kissa kaikessa rauhassa antaa silitellä ja omistajan sanojen mukaan ”yhtäkkiä käy käteen kiinni”. Jos omistaja kuitenkin tarkkailisi kissaa huomaisi hän, että kissa antaa kyllä merkkejä siitä ettei haluaisi enää olla hellyydenkohteena. Näitä merkkejä ovat kehon jännittyminen, luimuun painuvat korvat, hännän heiluttaminen, huulien lipominen ja pään sivulle kääntäminen. Joskus merkit seuraavat hyvinkin nopeasti toisiaan eikä ihminen ehdi reagoimaan niihin ennenkuin tuntee jo hampaat kädessään. Omistajan tulisikin muistaa, että jokainen kissa on yksilö, eivätkä kaikki siedä saman verran hellyyttä ja silittelyä.

Kissat hoitavat toisiaan aina alueelta, josta ne eivät itse itseään pysty pesemään. Näitä alueita ovat pää, suunpielet ja kaula. Jotkut kissat pitävätkin enemmän, jos ihminen silittää samoista alueista. Toiset taasen antavat omistajan silittää ympäri kehoaan. Kissaa ei kuitenkaan aina tulisi silittää niin, että saavutetaan se piste, jolloin se jännittyy ja aggressio alkaa muodostumaan. Silittämisestä piittaamattomalle kissalle voi yrittää tehdä tilanteen mieluisammaksi tarjoamalla esimerkiksi herkkupalan, jonka kautta kissa yhdistää kokemuksen positiiviseen mielleyhtymään.

Epäsuora aggressio on seurausta jostain kissaa kiihdyttäneestä ärsykkeestä, esimerkiksi kotikissoilla talon ulkopuolella olevista, omalla reviirillään vieraista kissoista. Kun kissa näkee vieraan kissan alueellaan, saattaa se reagoida niinkin vahvasti, että hyökkää heti ensimmäisen vastaantulevan, oman talouden kissan kimppuun.

Yleisimpiä aggressiotiloja klinikalla ovat pelkoaggressiivisuus ja epäsuora aggressio. Epäsuora aggressio voi johtaa esimerkiksi rokotusten yhteydessä ilmi käyvään, jolloin piikin jälkeen, kissa reagoi puremalla kiinnipitäjään. Joskus aggressiotilanteet ovat myös toistensa summia.

 

Kissan_kuulo_naekoe_tunto_haju_makuaisti_DSC_2420

Mitä pidemmälle kissoja jalostetaan, sitä enemmän myös rotujen korostuneet piirteet vaikuttavat viestintään. Pitkäkarvaisien kissojen kehollaan viestimät asiat voivat jädä vastapuolelta jopa huomioimatta tai tulla väärin ymmärretyksi.

Kehrääminen

Yksi tunnetuimpia kissan ääntelyjä, on suu suljettuna tapahtuva kehrääminen. Vieläkin eri tiedonlähteet kinastelevat siitä, miten se oikein tapahtuu, mutta jotkin lähteet sanovat sen syntyvän pallean ja kurkunpään lihasten avulla, jolloin kissa saa aikaan nopean paineenvaihtelun ääniraossa. Kissa voi kehrätä sekä sisään- että uloshengityksellä.

Kehräämisellä on erilaisia tarkoituksia. Se voi stimuloida hyvänolon tunnetta, pentuaikaa, jolloin kissat kehräsivät emonsa nisillä maitoa juodessaan. Se voi olla myös merkki kivusta.

Klinikalle tullessaan ei ole mitenkään tavatonta nähdä kehräävää kissaa. Tällaisessa stressaavassa tilanteessa kissa kuitenkin usein kehrää vain rauhoittaakseen itseään ja ympäristöään. Kehrääminen onkin yksi kommunikoinnin tapa: tällä kissa pyrkii osoittamaan ettei ole vaaraksi eikä halua konfliktitilanteita.

Toisaalta aivan viimeisempien tutkimuksien mukaan matalat äänet (25-50 hertsiä) ja niille altistuminen lisäisivät luuaineksen tiheyttä ja todella olisivat osana paranemisprosessia. Tämä tarkoittaisi, että kissa tosiaan kehrätessään olisi kykeneväinen parantamaan itseään.

Kehräävän kissan toimenpiteet, kuten kaikkien muidenkin kissapotilaiden, tulisi pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä ja stressitekijät minimoida. Tämä tarkoittaa, että kissan pitämistä tutkimuspöydällä turhaan, on välttettävä. Pitkittynyt stressi nimittäin saattaa aiheuttaa jopa hallaa kissalle ja sen sisäelimille. Stressi voi pahimmassa tapauksessa jopa kroonisoitua.

Lopuksi..

Kissat potilaina eivät siis eroa mistään muista potilaista, kun sekä hoitava henkilökunta että omistaja tulkitsevat yhdessä rakkaan ystävän kieltä. Sillä vaikka ne eivät puhu meidän kieltämme, voimme me opetella puhumaan niiden.

 

Teksti: Jasmin Jalonen

Artikkeli on alunperin julkaistu Pyhä Birman Kissa ry jäsenlehdessä 1/2020.

Artikkeli julkaistaan blogissamme kolmessa osassa.

 

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

KISSA KLINIKALLA, OSA 2

Viestintä  (eleet, ilme, asento)

 Eleiden viestintä, toisin kuin feromonien kautta tapahtuva viestintä, voidaan vastaanottaa vain lähietäisyydeltä. Monelle kokemattomalle kissankäsittelijälle on vaikea tulkita kissan eleitä ja ilmeitä, jotka usein ovat hyvinkin pieniä. Pitkäkarvaisilla kissoilla eleiden lukeminen vaikeentuu entisestään, sillä kehon asennosta ei aina saa suoranaista selvyyttä. On tutkittu, että jopa vieras kissa voi arvioida aiheetta pitkäkarvaisen kissan eleet uhkaaviksi, vaikka varsinaista syytä siihen ei olisi.

On tilanteita, joissa jopa kissojen yhteinen kieli kokee katkoksia ja ymmärrysongelmia. Tätä tapahtuu usein kissoilla, jotka ovat vieroitettu emostaan liian varhain. Näin niille on jäänyt pentuaikaisia jäänteitä, jopa aikuinen kissa voi yrittää ihmistään ”imeä” kuin maitoa hakien emoltaan.

Asento: häntä ja jalat

Kissan kehon asento kertoo jo pitkänkin matkan päähän. Luottavainen kissa vaikuttaa olemukseltaan rennolta, häntä laskeutuu loivasti kärjen kääntyessä kuitenkin ylös. Peloton kissa kävelee itsevarmasti huoneen poikki eikä jatkuvasti pälyile ympärilleen. Suurin osa kissoista kuitenkin kokee jonkin sortin ahdistuneisuutta klinikan ympäristössä ja monilla se ilmenee kehon jännityksenä. Syliin otettuna tai klinikan hoitopöydälle asetettuna kissa hakeutuu mahdollisimman pieneksi ”kasaksi”, lähelle pöytää. Korvat menevät luimuun pään molemmin puolin ja häntä kartuu tiukasti kissan ympärille, pupillit ovat laajentuneet. Tilanteeseen liittyy usein myös huulien lipomista ja anturoiden kautta hikoilua. Jännittynyt kissa pyrkii usein myös hakeutumaan pois avoimesta tilasta. Tämä näkyy jo esimerkiksi kissan kantokopassa, jossa kissa pyrkii ahtautumaan perimmäiseen seinustaan, pois ihmisten näkösältä. Koppa on pelottavissa tilanteissa kissan ainut suojapaikka – suojapaikka josta ei ole toista ulospääsyä. Tämä tulee ottaa huomioon jo varhaisessa vaiheessa. Jos kissasta näkee, että se on stressaantunut ja peloissaan ja hoitaja työntää kätensä koppaan, on mitä todennäköisintä, että kissa hyökkää. Ollaan tilanteessa, jossa kissa on ahdistettu nurkkaan ja sillä ei ole muuta keinoa puolustaa itseään kuin hyökkäämällä sen omaan alueen sisään tulleisiin käsiin. Tällaisessa tilanteessa auttaa rauhallinen ääni, mutta tämäkin esimerkiksi omistajan kanssa keskustelun välityksellä. Hoitajaa auttaa, jos omistaja on tietoinen kissan pelokkuudesta, näin ollen tilanteeseen on helpompi mukautua. Tilanne on kuitenkin kaksiselitteinen. Liiallinen maanittelu ja ”kisskiss” usein vain stressaavat pelokasta kissaa entisestään. Tämän vuoksi olisi jopa parempi, ettei puhe varsinaisesti kohdistuisi kissaan, vaan tämän vuoksi toin esille esimerkiksi keskustelun omistajan kanssa. Helpottaa, jos kantokoppa on sivuilta avattava, näin ollen kissaa ei tarvitsee ahdistaa sen omassa tilassaan.

Uteliaat kissat ovat klinikalla harvinaisempi näky, mutta tällaisen kohdatessa olisi hyvä ja jopa suotavaa, että hoitotoimenpiteen, esimerkiksi perus terveystarkastuksen, jälkeen kissa saisi tutkia ympäristöään. Tämä luo kissalle positiivisen kokemuksen ja kissa kokee lääkärillä käynnin enemmän seikkailuna. Usein kissan pahin stressin välittäjä voi olla jopa omistaja itse. Kissa voisi olla rauhallinen, mutta omistajan hätäiset liikkeet saavat kissan ajattelemaan, että tilanteessa on jotain, jota tulisi pelätä. Tämän vuoksi sekä lääkärin, hoitajan että omistajan tulisi tilanteessa olla mahdollisimman neutraaleja.

Itsevarma kissa

Luottavainen ja itsevarma kissa liikkuu rennosti, pää pystyssä avoimienkin tilojen halki. Pystyynnostettu häntä on ystävällisen tervehdyksen ele. Korvat on pystyssä ja vaikka kuvasta ei selkeästi näe, pupillit eivät ole suuret. Xena on kuitenkin kohdistanut katseensa johonkin, kenties alueellaan toiseen olevaan kissaan, jolloin tämä asento kertoisi ”tämä on Minun reviiriäni”.

Kissapuu_cat_tree_cat_patient_cat_at_clinic_DSC_2467

Varautunut kissa

Tämän kuvan sain napsastua Xenasta ulkona, ja vaikka Xena ei tilanteessa epävarma olekaan, sain kuvan otettua juuri oikealla hetkellä, jolloin katselija voisi paremmin havainnollistaa, miltä kissa näyttäisi. Xena on painautunut lähemmäs maata, häntä mukaanlukien. Korvat ovat kääntyneet erisuuntiin pyrkien ottamaan kantaan kaikki ympäristöstä kuuluvat äänet. Pupillit ovat laajentuneet ja Xena miukaisee. Maukuminen on ihmisille yleensä tarkoitettu tapa kommunikoida, mutta sitä saattaa kohdata myös esimerkiksi kissojen konfliktitilanteissa.

Kissapuu_cat_tree_sight_hearing_cat_senses_DSC_2546

 

Teksti: Jasmin Jalonen

Artikkeli on alunperin julkaistu Pyhä Birman Kissa ry jäsenlehdessä 1/2020.

Artikkeli julkaistaan blogissamme kolmessa osassa.

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

KISSA KLINIKALLA, OSA 1

Kissapuu_cat_tree_blog_blogi_DSC_2300_reduced.jpegKissapuu_cat_tree_vision_sense_of_tasting_touching_DSC_0005.jpeg

Kissa voi kuulla jopa 85t hertsiä. Tämä auttaa kissaa paikantamaan saaliinsa.

 

Usein kuulee sanottavan kissapotilaan saapuessa klinikalle, että sen eleitä ja ilmeitä on vaikeampi tulkita kuin koiran. Tämä johtunee siitä, että sekä klinikoilla että kotioloissa kissan elekieleen tutustuminen ja sitä kautta lajinomaisten kommunikaatiotapojen seuraaminen jää vähälle.

Kissan keho on hioutunut pienten saaliseläinten metsästämiseen; saaliin löytämiseen, kiinni saamiseen, tappamiseen ja ruuan sulattamiseen. Kissan anatomiset ja fysiologiset piirteet ovat luoneet kissasta täydellisen metsästäjän.

Kissojen saaliseläimet ovat usein pieniä, arkoja jyrsijöitä tai vikkeliä lintuja, jotka kykenevät tulkitsemaan pienenkin liikkeen horisontissa uhaksi. Sen lisäksi, että kissan tulee liikkua ja sulautua maastoonsa mahdollisimman huomaamattomaksi, on sen ensin löydettävä saaliinsa. Usein jopa pimeässä. Kissan näkö on kehittynyt huimasti verrattuna ihmiseen. Sen pupillit vastaanottavat valonsäteitä ja laajentajat tai pienentävät pupilleja parantaen kissan katseen kohdistamista saaliiseen. Tärkein aisti kissalla on kuitenkin kuulo.

Kuulo

Kissa kuulee paljon sellaista, joista ihminen ei ole edes tietoinen. Ihmisen kuulon rajoittuessa 20 000 hertsiin, kissa kykenee kuulemaan jopa 85 000 saakka. Tämä aisti on kissan evoluution kannalta ollut elintärkeä, villikissan kehittymisestä aina lemmikkikissan kotiolosuhteisiin saakka. Kuulo on mahdollistanut saaliin havainnon jopa kaukaa. Tämä tietenkin on varsinkin villinä eläneille kissoille ollut populaation säilyttämisen kannalta tärkeä.

20 korvalihaksen avulla kissa voi kääntää korvaa 180 astetta - voit kuvitella, mitä kaikkea kissa kykenee kuulemaan klinikalle saapuessaan. Haju, näkö ja kokemukset vieraassa ympäristössä yhdistettynä kaikkiin saapuviin ääniaaltoihin saa kissan reagoimaan usein ensimmäiseksi meille tyypillisellä tavalla: hakeutumalla piiloon. Pelokas kissa näyttäytyy usein jo kantokopassa hakeutuneena kopan perimmäiseen laitaan korvat molemmilla sivuilla, pupillit suurena ja häntä kiedottuna ympärille. Kissojen oloa klinikalla helpotetaankin kissahuoneella, poissa muiden ihmisten ja koirien tuomalta lisästressiltä.

Näkö

Kissan näkökenttä on paljon ihmisen näkökenttää laajempi. Kissalla on syvyysnäkö, eli se kykenee arvioimaan etäisyyksiä erinomaisesti. Kissan näkökyky on parhaimmillaan, kun se on metrin päässä kohteesta, jota katselee. Tältä etäisyydeltä kissa usein myös hyökkää mahdollisen saaliinsa kimppuun. Jotta kissa saa paremmin arvioitua kohteen etäisyyttä, saattaa se ennen hyökkäystä kääntää päätään molemmille sivuille. Mikäli kissa on peloissaan klinikalla, se yleensä kohdistaa katseen kohteeseen, jota haluaa tarkkailla. Näin ollen kissa voi nopeastikin reagoida pelottavan kohteen liikkeen muutoksiin. Kissan viimeinen tapa puolustautua on hyökätä joko kynsillä, hampailla tai aivan ääripäässä molemmilla. Mikäli kissa näyttää jo klinikalle saapuessaan pelokkaalta, tulisi kissan ympäristön olosuhteet mahdollistaa rauhalliseksi. Näissä tilanteissa olisi myös parasta, että kissaa käsittelisi varma henkilö, joka ei äkkinäisillä liikkeillä ja omalla stressillä aiheuttaisi lisää epävarmuutta jo pelokkaaseen kissaan. Toisinaan voi olla myös parempi, että kissan omistaja luovuttaa kissan käsittelyn joko hoitajalle tai lääkärille. Monet kissat nimittäin leimautuvat vahvasti ainakin yhteen henkilöön. Pyhä birma on kissarotuna tästä oiva esimerkki. Kissat lukevat jatkuvasti elekieltämme. Tästä syystä, mikäli itse koemme tilanteen epämukavaksi ja jännittäväksi, peilaa kissa helposti tunnetilamme.

Kissan pupillit reagoivat välittömästi ympäristön valon määrään siihen sopeutuen. Kirkkaassa ympäristössä ne ovat kapeat viirut ja hämärässä ne voivat lähestulkoon peittää koko iiriksen. Myös tunnetilat vaikuttavat kissan pupillien kokoon. Kissan ollessa pelokas tai stressaantunut ne yleensä laajenevat jopa erittäin suuriksi. Kissat ovat hämäräaktiivia eläimiä ja niiden verkkokalvon takana on erityinen solukerros, tapetum lucidum, joka heijastaa peilin tavoin silmään tullen valon takaisin verkkokalvolle. Kissa näkee hämärässä moninkerroin ihmistä paremmin, mutta täysin pimeässä se ei näe. Värinäöstä vastaavia tappisoluja on kissalla verkkokalvollaan hyvin vähän. Täysin sokea ei kissa kuitenkaan ole. Viimeisempien tutkimusten mukaan kissa pystyisi näkemään myös UV-säteilyä ja näin ollen havaitsemaan muiden eläinten virtsajäljet.

Tunto

Kissan tuntoaisti on hyvin kehittynyt. Myös turkissa kasvaa siellä täällä tuntokarvoja, jotka kasvavat viisi kertaa normaalia karvatuppea suuremmista tupista. Karvatuppien herkän hermoston avulla kissa saa tietoa esimerkiksi ympäristönsä ilmavirroista. Pään aluella kasvavat paljon tärkeitä tuntokarvoja, joista tärkeimpinä lienee viikset. Viikset ovat tärkeä lisä saalistuksessa, sillä kissa ei kykene näkemään aivan kuononsa alle. Näin ollen se viiksien avulla havainnollistaa tilaa ja saaliin tappopuraisua.

Viikset eivät kuitenkaan ole omiaan vain saalistukseen. Niiden avulla kissat tekevät havainnointeja ympäristöstään ja esimerkiksi viestivät toiselle lajitoverilleen pitämällä viiksiä kevyesti painettuna toisen kasvoille.

Kissa aistii myös kuononsa päällä hyvinkin pieniä lämpötilamuutoksia, mutta sen keho ei varsinaisesti ole erityisen herkkä lämmölle tai edes kuumuudelle. Tämän vuoksi lemmikkikissan saattaa usein nähdä makoilevan kodin lämpimimmässä paikassa, jopa takkatulen läheisyydestä. Kissan voi kuulla sanottavan olevan mukavuudenhaluinen, mutta pelkästään sitä se ei ole. Kissa ei luovuta eikä vastaanota kehollaan samalla tavalla lämpöä kuin ihminen. Siksi kissa pysytteleekin lämpimissä paikoissa. Myös klinikalla ”kissahuoneen” ollessa astetta muuta oleskelutilaa lämpimämpi, voi se tuottaa kissalle enemmän mielihyvähormoneja ja helpottaa mm. leikkauksen yhteydessä annettavaan anestesialääkkeen vaikutukseen ja nopeampaan nukahtamiseen. Näin ollen kissan ei tarvitse tärisemällä keskittyä pitämään kehonsa lämpötilan sopivana – anestesian vaikutuksen alaisena kaikkien eläinten ruumiinlämpö nimittäin laskee.

Kissa hikoilee, kuten koira, anturoidensa, kielensä ja korviensa välityksellä. Kissat voivat myös läähättää, mutta näin tapahtuu vain suuren liikunnallisen rasituksen alla. Esimerkiksi pienet kissanpennut leikinpuuskissaan saattaa huomata läähättävän. Mutta mikäli kissan läähätys iän myötä lisääntyy, voi se kieliä myös sydänsairaudesta. Aiheettomat läähätykset tulisi aina tutkituttaa eläinlääkärillä.

Haju- ja makuaisti

Kissan hajuaistin tärkeä merkitys näkyy mm. saaliin tai tarjotun ruuan hajulla ja sen maistuvuudella - hajuaistin perusteella kissa päättää jättääkö ruuan syömättä vai ei. Siksi vakavasta hengitysinfektiosta kärsivä kissa saattaa jättää ruokansa täysin syömättä. Tämä paasto sattaa pidemmälle jatkuneena olla jopa vaarallista, sillä kissan olisi suositeltavaa syödä päivän aikana useasti, pieniä määriä kerrallaan. Tämä mahdollistaa tasaisen mahahappojen neutraloitumisen mahalaukussa.

Yksi suurimmista tekijöistä, joihin kissa klinikalla reagoi, on siellä pyörivät erinäiset hajut esimerkiksi desinfiointi- ja lääkeaineista. Usein kuuleekin omistajien sanovan, että ”kissa tunnistaa klinikan tai eläinlääkärin hajusta”. Kissat erittävät jatkuvasti feromoneja, joihin ne reagoivat. Joskus saattaakin helpottaa, että kissahuoneessa on esimerkiksi Feliway, joka tutkitusti rauhoittaa kissaa. Klinikalla työskentelevien tulisikin ottaa jokainen kissa potilaskohtaisesti huomioon; desinfiointiaineet ovat tautien etenemisen kannalta välttämättömiä, mutta joskus vastalaitettu desinfiointiainekin käsissä saa kissassa aikaan tietynlaisen pakoreaktion, varsinkin jos kissa vaikuttaa muutenkin säikyltä ahtautuneena koppansa nurkkaan.

Makuaisti kissalla ei varsinaisesti ole erityisen hyvä, eikä kissa maista makeita makuja. Suolaiset ja karvaat maut se sen sijaan erottaa. Omituiseen makumieltymykseen oppinut kissa on joko oppinut sen yleensä emoltaan tai omistajaltaan.

 

Teksti: Jasmin Jalonen

Artikkeli on alunperin julkaistu Pyhä Birman Kissa ry jäsenlehdessä 1/2020.

Artikkeli julkaistaan blogissamme kolmessa osassa.

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

KISSAT JA VERHOILUKANKAAT

Alinan_tuoliKissapuu_blogiKissapuu_blogi

Kissat ja verhoilukankaat

 

Aina säännöllisin väliajoin verhoomoon tulee asiakas, joka toivoo saavansa tuoliinsa kissan kestävän kankaan. Onpa minulla ollut pari kissaa suoranaisesti asiakkaanakin!

Tämä saattaa tulla kaikille yllätyksenä, mutta kissan kestävää kangasta ei ole. Ei vaan ole. On kuitenkin joitakin seikkoja jotka voidaan ottaa huomioon verhoiltaessa huonekalua kissalle (koska kaikkihan tietävät että joka ikinen tuoli on kissan oma, halusi omistaja tai ei).

Ensimmäisenä ottaisin huomioon sen, onko kangas tiiviskudoksinen vai ei. Sellaiset löyhäkudoksiset kankaat joissa on pitemmät lankajuoksut oikein houkuttelevat kynsimään. Jos taas kangas on hyvin tiivis, ei siitä saa kynsillä niin mukavasti kiinni.

Toinen seikka mikä pitää muistaa, on se että kissoista lähtee karvoja. Meillä on asunut kaksi kissaa jo yli kymmenen vuotta, joten olisi voinut ajatella että tämäkin olisi tälle verhoilijalle jo ollut selvä juttu. Mutta kuinkas kävikään. Viime talvena verhoomon työssäoppija sai kunnian päällystää meidän oman K-tuolin uudestaan. Kangas oli tosi rakastettu ja huolella valittu, mutta kaksi kissaa ja kaksi pientä lasta olivat vuosien vieriessä tehneet tehtävänsä. Olin jo pidempään haaveillut eräästä huopamaisesta villakankaasta, väriä vaan en osannut päättää. Kahdesta vaihtoehdosta valitsin monen eri henkilön suosituksesta tumman liilan, tosi kauniin sävyn. Se on osoittautunut virheeksi! Koska se kissoistamme joka tuolissa nukkuu, on harmaa! Ja tuon kaltaiseen kankaaseen tarttuu joka ikinen pienikin karva. Pääasiassa en ole niin tarkka kissankarvojen suhteen, sillä ne pitää vaan hyväksyä. Jos on kissoja, on karvoja. Mutta välillä vähän kirpaisee, sillä toinen värivaihtoehto oli juuri ihanan kaunis rauhallinen harmaa.. Kannattaa siis miettiä kankaan materiaaleja ja pinnan struktuuria myös siltä kantilta kuinka hyvin ne nappaavat pölyn ja nuo kissankarvat. Muutenkin kyllä olisi hyvä säännöllisin väliajoin imuroida huonekalut tekstiilisuulakkeella.

Kolmas neuvoni ei varsinaisesti liity kankaan valintaan, mutta se on mielestäni ehkä tärkein. Nimittäin tuolien sijoittelu. Aika monen kissan tunteneena voin sanoa että olohuoneessa, tai jossain muussa keskeisessä paikassa olevat tuolit ovat eniten vaarassa joutua kynsityiksi. Niihin kalusteisiin kannattaa siis oikeasti miettiä kangasvalintaakin ehkä hiukan tarkempaa.

Tietysti kannattaa pitää huoli myös siitä että kissoilla on riittävästi muita paikkoja minkä päälle voi kiipeillä ja mihin voi teroittaa kynsiään. Se jopa saattaa toimia! Kaikkien näiden vinkkien (tiivis kangas, sellainen johon ei helposti tartu/näy karvat) lisäksi voidaan vain ristiä kädet ja toivoa että kissa ei juuri verhoillusta huonekalusta innostu.

PS. Olen siis todella kissa-ihminen, samat vinkit pätevät myös varmasti koiriin ihan yhtä lailla.

Alinan_logo

Verhoilija Alina Kurki valmistaa Kissapuun kankaiset ja vuohentaljaiset nukkuma-alustat sekä riippumatto- & pussukkatason kangasosat.

Artikkeli on julkaisu Alina Kurjen blogissa sekä Koira- & kissapostilehdessä 1/2020

http://www.verhoomoalinakurki.net/kissat-ja-verhoilukankaat/

 

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

KUN TARJOAT KISSALLE KODIN

 

Blogin_kuva

 

Kun tarjoat kissalle kodin

Ennen kuin tarjoat kissalle kodin, sinun on pohdittava seuraavia asioita:

  • Ovatko kaikki taloudessa asuvat ihmiset yksimielisiä siitä, että perheenjäseneksi otetaan kissa? Koko perheen suostumus tarvitaan, näin kissan on mukavaa ja turvallista asettua taloksi.
  • Sitoutuvatko kaikki perheenjäsenet huolehtimaan kissasta koko sen eliniän
  • Ovatko kaikki perheenjäsenet hankkineet kattavasti tietoa kissan hoidosta, tarpeista ja kissanhoidon kuluista?
  • Miten takaat kissallesi turvallisen elämän? Ovathan kotisi tuuletusikkunat verkotettu? Tarjoatko kissallesi kissatarhan ulkoilua varten vai ulkoilutatko kissaa valjaissa? Onko parvekkeellasi putoamisen estävät lasit tai verkot? 

Tarjoatko kodin pennulle vai aikuiselle kissalle?

Aikuisen kissan luonne on jo varmastikin tullut tutuksi paikassa, jossa se on sijoitettuna. Kissat ovat persoonia, kahta samanlaista ei ole. Toiset kissat ovat hyvin seurallisia ja rohkeita, jotkut taas arempia ja pidättyväisempiä ja viihtyvät parhaiten omissa oloissaan. Aikuinen kissa on jo saattanut tottua muihin eläimiin ja pieniin lapsiin.


Kissanpennun täytyy saada olla emonsa kanssa nykysuosituksen mukaan vähintään 14-viikon ikään saakka. Pentu tarvitsee emoa ja sisaruksiaan pitkään sen jälkeenkin, kun se on oppinut syömään kiinteää ruokaa. Esimerkiksi hampaiden ja kynsien käytön pentu oppii sisarustensa kanssa leikkiessään.

Kannattaa kartoittaa useampia paikkoja, joista sinun kotiisi sopiva uusi perheenjäsen saattaisi löytyä. Jos kissan kasvattaja on valmis luovuttamaan pennun alaikäisenä, kissaa ei pidä ostaa. Kissankasvattajan on tunnettava vastuunsa pennun tulevasta elämästä ja luovutettava pentu vasta, kun sillä on tarpeeksi ikää. Kasvattajan tulisi antaa kissan mukaan hoito-ohjeet, lista tarjotuista ruuista, rokotuskortti ja selvitys tehdyistä loishäädöistä.

Kannattaa pohtia, mistä tunnistat luotettavan myyjän. Kun kissan loishäädöistä, rokotuksista ja leikkauttamisesta on huolehdittu, on jo hyvät lähtökohdat kasassa. Kun menet tutustumaan kissaan, kiinnitä huomiota paikan puhtauteen ja muiden kissojen käyttäytymiseen. Mikäli kissat eivät asu ihmisen kanssa, vaan ne ovat suljettuna häkkeihin, ulkorakennukseen tai ne oleilevat vapaasti ulkona, täytyy hälytyskellojen soida!

Kissaan tutustuminen

Kissaan tutustuminen aloitetaan viettämällä aikaa kissan seurassa kasvattajan luona. Kissalle voi jutella ja näyttää rauhoittavia signaaleja. Rauhoittavia signaaleja ovat esimerkiksi rauhalliset liikkeet, haukottelu ja silmien siristely sekä silmien sulkeminen ja avaaminen hyvin hitaasti. Kun kissa alkaa rauhoittua, se sulkee silmiään ja siristelee sinulle takaisin. Kissojen kanssa ei siis tarvitse vältellä katsekontaktia, kunhan katseesi on rauhoittava. Kissat aistivat ihmisen olotilan todella hyvin. Jos itse pelkäät, kissa ei ala luottaa sinuun.

Lähesty kissaa matalalta, silmät sirrillään. Lähesty venytellen ja hitaasti, lämpimin käsin. Jos kissa ojentaa päätään, rapsuta sitä leuan alta tai poskesta hajujen vaihtamiseksi. Liian ylhäältä rapsuttamisen kissa tulkitsee dominointiyritykseksi. Kissa ei pidä yllätyksistä eikä alistamisesta. Kissaa ei saa pakottaa syliin, myöskin kaikenlainen jahtaaminen on hyvin pelottavaa kissalle, eikä se edistä tutustumista lainkaan. 

Jos kasvattajalle sopii, voit tarjota kissalle herkkuja. Herkkuja voi ensin asetella lähemmäksi kissaa, sitten houkutella sitä lähestymään itseäsi ja lopulta ottamaan herkun kädestäsi. Voit varovasti rapsuttaa kissaa ja katsoa, miten se reagoi. Tämä vaatii paljon aikaa, joten kiireisellä aikataululla ei kannata lähteä tutustumaan tulevaan perheenjäseneesi.

Todellinen kissanystävä hankkii etukäteen mahdollisimman paljon tietoa kissan käyttäytymisestä, ulkoiluttamisesta, hoitamisesta, lajinmukaisesta ruokinnasta, aktivoinnista ja siitä, turvallisuusasioista ja siitä mikä on kissoille myrkyllistä ja vaarallista. Tällöin kissa on tyytyväinen, se pysyy terveenä ja nauttii olostaan kanssasi. Tietotaitoa kannattaa päivittää lukemalla uusimpia tutkimustuloksia ja vaihtamalla ajatuksia muiden kissanomistajien kanssa.

Kissalle täytyy hankkia kaikki tarvittava ennen kuin se muuttaa uuteen kotiinsa

  • Kissalle kannattaa hankkia ruokia ja hiekkaa, jotka ovat sille entuudestaan tuttuja.
  • Kuljetuslaatikko on käytännöllinen ja turvallinen hankinta matkustelua sekä eläinlääkärikäyntejä ajatellen. Kun kissaa kuljetetaan paikasta toiseen, on tärkeää varmistaa, että se tuntee olonsa turvalliseksi. 
  • Kissa tarvitsee tukevat ja helposti puhtaana pidettävät ruoka- ja vesikupit.
  • Kissalla täytyy myös olla mahdollisuus teroittaa kynsiään ja kiipeillä, joten raapimis-/kiipeilypuu on ehdoton hankinta!
  • Kissalle on hyvä hankkia erilaisia leluja saalistusleikkejä varten. Suhde kissaan vahvistuu yhteisten leikkien kautta. Tämä myös lisää kissan aktiivisuuden ja liikunnan määrää. 
  • Oikeankokoiset, turvalliset liivivaljaat, mikäli aiot ulkoiluttaa kissaasi valjaissa.

Kissan kotiuttaminen

Kissan kotiuttamiseen tarvitaan rauhallinen mieli, paljon lihaisia herkkuja ja hyvälaatuista ruokaa, leluja, rauhaa ja rakkautta. Tutustuminen vaatii malttia ja aikaa! 

Silmien siristely on kissan hymy! Silmiään siristelevä kissa haluaa olla ihmisen kanssa ystävällisissä väleissä. Ihminen voi vastata kissan viestiin siristelemällä omia silmiään. Kissa ei pidä siitä, että sitä tuijotetaan. 

Hetken, jolloin kissa saapuu uuteen kotiinsa, tulee olla mahdollisimman rauhallinen, ethän halua, että kissasi säikkyy! Sopeutumisen helpottamiseksi kissan reviiri kannattaa aluksi rajata pienelle, turvalliselle alueelle, kuten makuuhuoneeseen, jonka oven voi sulkea. Näin kissa tutustuu vähitellen muihin kodin asukkaisiin, sekä uuden ympäristön tuoksuihin ja ääniin. Vähitellen se lähtee tutustumaan muihinkin kodin osiin ja tottuu pikkuhiljaa uusien perheenjäseniensä menemisiin ja tulemisiin. Kissan huoneessa ei saa olla vetoa!

Kissan saatavilla on oltava ruokaa ja vettä siinä huoneessa, jonne se sijoitetaan. Vesi ja ruoka on hyvä tarjota erillisistä astioista. Hiekkalaatikon tulee olla oltava mahdollisimman etäällä ruokailupaikasta. Kun kissa on syömässä, voi sitä varovasti silitellä ja rapsutella. Aluksi voi käden laittaa ruokakipon lähelle ja katsoa, miten kissa reagoi siihen. Äkkinäisiä liikkeitä tulee välttää. 

Ensimmäiset yhteiset päivät

Kissan ensimmäisinä päivinä sen perusrutiineihin ei kannata tehdä äkkinäisiä muutoksia. Jonkin aikaa kannattaa ylläpitää samoja käytäntöjä kuin sen edellisessä kodissa, on kyse sitten ruokavaliosta tai hiekkalaatikolla käymisestä. Kissa kannattaa totuttaa uusiin asioihin ja tapoihin vähitellen. 

Kissan tutustuttaminen talon toiseen kissaan ja mahdollisiin muihin eläimiin voi osoittautua hankalaksi.
Täysikasvuinen kissa ei välttämättä toivota uutta kissaa tervetulleeksi reviirilleen. Se saattaa käyttäytyä uhkaavasti, koska se ei hyväksy rutiiniensa muuttumista. Monille kissoille oman reviirin olemassaolo on suunnattoman tärkeää. Reviirin merkitys on juurtunut kissojen vaistoihin, sillä muinoin reviiri tarkoitti kissalle omaa metsästysaluetta, josta tuli pitää kilpailijat poissa, jotta saalistettavaa riittäisi tarpeeksi.

Voi viedä useammankin kuukauden ennen kuin täysikasvuinen kissa hyväksyy toisen kissan täysin. Ensimmäisinä päivinä kissat pidetään erillään toisistaan. Tutustuminen aloitetaan joko verkko-oven läpi tai ovea raottamalla. Muutaman päivän kuluttua, kissat vaihtavat huoneita keskenään ja pääsevät näin tutustumaan toistensa tuoksuihin. Tämän jälkeen voidaan kissat jo päästää hetkeksi samaan huoneeseen. 

Kissa on peto, joten se ei ymmärrä, että pienjyrsijä voi olla perheenjäsen. Vaikka kissa näyttäisi suhtautuvan välinpitämättömästi jyrsijään, niin tilaisuuden tullen pikkueläin saattaa olla sille vastustamaton houkutus.

Jotkut kissat ja koirat voivat olla hyviä ystäviä. Tutustuttaminen täytyy kuitenkin tehdä hyvin varovasti ja aina eläinten ehdoilla! Vaikka eläimet eivät vahingoittaisi toisiaan, ne saattavat jännittää toisiaan ja se puolestaan aiheuttaa stressiä. Stressi ei ole eläimille hyväksi, se aiheuttaa melko nopeasti terveysongelmia. Saapuminen täysin vieraaseen ympäristöön on tärkeä hetki, joka tulee vaikuttamaan sen myöhempään sopeutumiseen. Kotiutuminen ja uusiin asioihin tutustuminen tuleekin toteuttaa vähitellen ja rauhallisesti.

Kissan leikittäminen on todella hyvä tutustumiskeino. Kissa voi hyvinkin kiinnostua esimerkiksi onkilelusta ja innostua leikkimään sen kanssa. Lelun avulla kissaa voit ohjata kissan lähemmäksi itseäsi ja lopulta vaikka syliisi asti. Kissan ei pidä antaa leikkiä ihmisen käsillä.

Alkuperäinen julkaisu: Pirskatin kiva koti-blogi/Elisabeth Pihlajamäki

https://pirskatin-kivat-kotisivut7.webnode.fi/#

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

OVATKO KISSASI SPORTTIHIRMUJA VAI PENKKIURHEILIJOITA? MUISTATHAN AKTIVOIDA KISSAASI!

kissapuun_blogi_kiipeilypuu_pirskatin_kiva_kotiKissapuun_blogi_pirskatin_kiva_koti_vinku_puussa

Kissakodissa on oltava kissoille paljon vaihtoehtoista, mielekästä ja liikkumaan innostavaa tekemistä.

Kissojen aktivoiminen edistää kissojen hyvinvointia ja koska kissat ovat kiipeilijöitä ja saalistaja, niille on leikin kautta luotava mahdollisuus toteuttaa näitä viettejään.

Lelut aktivoivat kissoja ja niitä onkin hyvä olla monenlaisia. Jotkut kissat pitävät hiirileluista, jotkut palloradoista, jotkut älypeleistä, kuka mistäkin! Leluja voi valmistaa myös itse, netistä löytyy runsaasti suurenmoisia ideoita ja ohjeita. Muistathan tarkistaa säännöllisesti lelujen kunnon! Vain ehjät lelut ovat turvallisia kissoille.

Kissojen täytyy tuntea olonsa turvalliseksi, joten kissan leikittämisen, kiipeilyn ja muun aktivoimisen ei pidä olla kissalle pelottava kokemus.

Niin pelkotilat, kuin virikkeetön arkikin, aiheuttavat kissoille käytöshäiriöitä. Leikkiminen, harjaaminen, rapsuttelu ja silittely ovat kissojen ja niiden omistajien keskinäisille suhteille tärkeitä hetkiä.

KIIPEILY- JA RAAPIMISPUUT OVAT KISSALLE TODELLA TÄRKEITÄ!

Kissan hyvinvoinnin kannalta on oleellista, että se pääsee toteuttamaan lajityypillistä toimintaa eli kiipeilemään turvallisesti ja huoltamaan kynsiään aina halutessaan.

Täällä on ihastuttu Kissan Ilo Oy:n valmistamaan Kissapuuhun! Puussa on suorastaan ruuhkaa, kun kaikki kissat haluavat tutustua tähän pari päivää sitten koottuun mielenkiintoiseen kokonaisuuteen.

Kissan Ilo Oy:n puut ovat ekologisia, upean näköisiä ja ennenkaikkea kissoille todella mieluisia! Valmispakettien lisäksi Kissapuun osia voi hankkia esimerkiksi sitä mukaa, kun kissamäärä taloudessa kasvaa.

Kissapuu edustaa skandinaavista muotokieltä, se on huonekalunomainen, siro ja se mahtuu pieneenkin tilaan.

Kissapuu-tasojen nukkuma-alustat, riippumatto ja pussukkatason kangasosat valmistetaan luonnonvalkoisesta 100 % puuvillakankaasta.

Kissapuu on helppo puhdistaa. Puutasot voi siistiä pyyhkimällä ja huopatasot imuroimalla. Erilliset nukkuma-alustat voi pestä pesukoneessa 60 asteessa.

 

Alkuperäinen julkaisu: Pirskatin kiva koti-blogi/Elisabeth Pihlajamäki

https://pirskatin-kivat-kotisivut7.webnode.fi/#

Kuvissa: Martta (harmaa), Vinku ja Lemmy (musta)

KIssapuun Blogi_pirskatin kiva koti lemmyKissapuun_blogi_pirskatin kiva koti_vinku2KIssapuu_blogi_Vinku_puussa

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

KISSAPUU LAHJOITETTIIN POHJANMAALLA SIJAITSEVAAN YKSITYISEEN ELÄINKOTIIN: PIRSKATIN KIVA KOTI

 

kissapuu_blogi_pirskatin kiva koti

Pirskatin Kiva Koti on löytökissojen elämää ja kissakodin sisustusta käsittelevä henkilökohtainen blogi

Julkaisemme Kissapuun blogissa Pirskatin kiva koti-blogin kirjoituksia. 

Facebook blogin lisäksi kissa- ja sisustuskuvia on nähtävillä instagramissa: https://www.instagram.com/pirskatinkivakoti

Ensimmäiset löytökissat saapuivat kotiimme vuonna 2011. Kaksi ensimmäistä kissaa asuvat täällä edelleen ja seurakseen he ovat vuosien varrella saaneet kymmenittäin uusia kodittomia karvakavereita.

On koettu paljon iloa, mutta myös surua. Joskus kodittomalle apu saapui liian myöhään, kaikkia ei voitu pelastaa. Suru on kuitenkin osa elämää. Ellei ole mahdollista tulla tutuksi ikävien asioiden kanssa, on mahdotonta iloita täysin rinnoin pienistä onnen hetkistä! Kymmenet kissat ovat saaneet vuosien varrella loishäädöt, rokotukset ja turvamerkinnät. Ne on leikkautettu, hoidettu kuntoon ja niille on etsitty pysyvät kodit sisäkissoina. Kilometrejä on kertynyt tuhansia, kun kissoja on kuljetettu uusiin koteihinsa.

Suurimman osan kissojen ylläpidosta, matka-, lääkäri- ja lääkekuluista olemme kustantaneet itse. Ruoka- ja hiekkalahjoituksia kissoille tulee silloin tällöin ja ne otamme todella kiitollisina vastaan. Itse olen ollut jo kahden vuoden ajan poissa varsinaisesta työelämästä selkä- ja niskasairauksieni vuoksi, joten aikaa tähän vapaaehtoistyöhän on ruhtinaallisesti ja kun jätämme omat hankinnat mahdollisimman vähälle, niin tuloistamme jää kissojen ylläpitoon rahaa yleensä ihan riittävästi.

Suurin palkinto on, kun arka ja pelokas kissa alkaa luottaa ihmiseen! Kaikista vailla kunnon ihmiskontaktia eläneistä kissoista ei tule sylikissoja, kaikki eivät tule koskaan hyväksymään ihmisen kosketusta, mutta ne hyväksyvät tutut ihmiset ja osoittavat kiintymystään monin tavoin. Vuosien varrella on löytynyt keinot myös hyvin arkojen kissojen loishäätötoimenpiteisiin, muuhun lääkitsemiseen sekä eläinlääkärikäyntien onnistumiseen. Kokemusta on kertynyt ja olen saanut uusia eläinrakkaita ystäviä roppakaupalla!
Kissojen hoidossa ja talon ylläpidossa auttavat perheemme ja ystävämme. Puuhaa riittää päivittäin aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Kissoille tarjotaan vain laadukasta ruokaa ja kissat luovutetaan vain koteihin, joissa on turvallinen ulkoilumahdollisuus. Olen sitä mieltä, ettei hylättyä ja/tai koditonta luonnon armoilla ollutta kissaa tule päästää uudelleen alttiiksi vaaroille.

Tällä hetkellä talossa asuu 30 kissaa. Osa näistä asuu täällä pysyvästi, koska olisi varsin epätodennäköistä, että niille löytyisi muualta pysyvät kodit. Kotia etsiviä kissoja esittelen blogisivulla viikottain ja lisätietoja kissoista voi tiedustella yksityisviestillä.

Kotimme on 1934 valmistunut omakotitalo. Tilaa on 129m2 ja tästä suurin osa on myös kissojen käytössä. Tilat on eläinlääkärien tarkistamat ja hyväksymät.

Pidän sisustamisesta, remontoinnista, huonekalujen tuunaamisesta ja entisöinnistä! Kissojen ehdoilla sisustettu koti voi olla kaunis! Välillä pähkäilen ja pohdin pitkäänkin, miten jonkin uuden idean saisi toteutettua, mutta mihinkäs tässä kiire on, ei mihinkään!

Teemme tätä vapaaehtoistyötä rakkaudesta kissoihin, pyytettömästi ja aidosti eläimistä välittäen. Minulle, miehelleni ja muille kissoja hoitaville tärkeintä on, että kissat voivat hyvin. Kissoille haluan tarjota kivan ja kauniin kodin, joka miellyttää myös ihmisten silmiä. Toivottavasti myös sinua!

Elisabeth Pihlajamäki

https://pirskatin-kivat-kotisivut7.webnode.fi/#

IMG_20191004_122214_reducedkissapuu_blogi_pirskatin kiva koti

Kissapuu on kissan kiipeily- ja raapimispuu, joka kestää kissan eliniän

 

Kuten muistatte, haluamme suosia ekologisia vaihtoehtoja kodissamme kaikkivaltaisesti. Ilahduimme ikihyviksi, kun meille tarjoitui tilaisuus vastaanottaa laadukas suomalaisen muotoilun tulos, Kissapuu!

Kissan Ilo Oy:n kiipeily- ja raapimispuut valmistetaan puusepänverstaassa Naantalissa. Kissapuun kuluvat osat saa tarvittaessa itse verhoiltua uudelleen yritykseltä ostettavissa olevilla "varaosilla". Tämä miellyttää erityisesti meitä, joilla on kissoja enemmänkin! Aiemmin olemme joutuneet hankkimaan kokonaan uusia kiipeilypuita tämän tästä, kiipeilypuiden rikkoonnuttua hyvinkin nopeasti.

MATERIAALI- JA VÄRIVAIHTOEHDOISSA ON MISTÄ VALITA!

Sisustuksellisen ja huonekalunomaisen tuotteen käyttöikää lisää mahdollisuus tilausvaiheessa räätälöidä ja valita materiaalit omaan sisustukseen parhaiten sopivaksi.

Kissapuun tangon osat ovat metallia. Tanko on päällystetty 12 mm:n paksuisella köysimateriaalilla, joka kestää hyvin kissan kynsiä.

Meidän puussamme on materiaalina manillaköysi, joka on valmistettu Abaca-luonnonkuidusta. Köysi on kivan värinen, karheapintainen ja se on kevyesti käsitelty parafiilipohjaisella öljyllä.

Kissapuumme puumateriaali on vastuullisesti tuotettua ja sertifioitua koivuvaneria.

Koivuvaneritasojen päällysteenä on antrasiitin värinen neulehuopa, jonka kulustuskestävyys on erinomaista, myös kissojen kynsissä!

Parasta puussa ovat ihmisen näkökulmasta sen laadukkuus, turvallisuus, kestävyys ja muunneltavuus! Itse puun käyttäjät näyttävät arvostavan karheaa köyttä, tilavia tasoja sekä puun korkeutta!

KISSAPUUN KOKOAMINEN

Kissapuu kiipeily- ja raapimapuun kokoaminen oli helppoa, sillä paketista löytyi todella selkeät kokoamisohjeet. Myös tarvittavat työkalut olivat mukana pakkauksessa!

Tanko kiristettiin kiertämällä se tukevasti lattian ja katon väliin. Tämän jälkeen kiinnitimme tasot kissoille mieluisille korkeuksille.

YRITYS

Kissan Ilo Oy on yritys joka pyrkii vähentämään kertakäyttökulttuuria ja ympäristön kuormitusta.

Yritys suunnittelee ja valmistaa pitkäikäisiä tuotteita laadukkaista, kestävistä ja mahdollisimman ekologisista materiaaleista.

Kissapuun tekijät ovat mm. suunnittelun, verhoilun ja puusepäntaitojen ammattilaisia, joille maksetaan asianmukainen palkka tehdystä työstä. Työllistämisen lisäksi yritys osallistuu kotimaisen hyvinvoinnin luomiseen maksamalla kaikki yritystoimintaan liittyvät maksut ja verot Suomeen.

Kissan Ilo Oy:n asiakaspalvelusta annamme kiitettävän arvosanan!

Tulen kertomaan jatkossakin tämän laadukkaan ja kissoille turvallisen ja mieluisan Kissapuun käyttäjien kokemuksista.

Alkuperäinen julkaisu: Pirskatin kiva koti-blogi/Elisabeth

Kuvissa Sylvesteri Tallone (ylhäällä & alla) ja Riki Sorsa

Kissapuun blogi Sylvesteri_puussaKissapuu_blogi_Riki_Sorsa_puussa

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

TUKEVASTI KIIPEILLEN JA RAAPIEN

Kissapuun blogikissapuu blogi  cat tree blog

2.7.2019

Kissapuun verkkokauppa kysyi tammikuussa 2019 uutiskirjeensä tilaajilta ja fb-ryhmänsä seuraajilta mielipidettä ”Mitkä ominaisuudet kissan kiipeily- ja raapimispuussa ovat tärkeitä?” Vastaajia pyydettiin valitsemaan 3-5 tärkeintä ominaisuutta, jotka ovat oleellisia kiipeily- ja raapimispuun hankinnassa. Olennaisimmat ominaisuudet pyydettiin valitsemaan seuraavista vaihtoehdoista:

a) Ulkonäkö & sopivuus omaan sisustukseen

b) Mahdollisuus valita puun materiaalit (puu, köysi & huopa)

c) Mahdollisuus valita puun tasojen määrä & niiden paikka

d) Tasojen irrotettavat & pestävät pehmusteet

e) Pitkäikäisyys, ekologisuus & mahdollisuus vaihtaa kuluvien osien materiaalit (huopa, köysi)

f) Hinta

g) Puun tukevuus kissan kiipeillessä

h) Kokoamisen helppous

i) Mahdollisuus vaihtaa puun paikkaa asunnossa (ei kiinteä kiinnitys)

j) Puun koko (paljonko tilaa puu vie asunnossasi)

k) Monipuoliset maksuvaihtoehdot verkkokaupassa (verkkopankki, luottokortti, lasku tai maksu erissä)

l) Nopea toimitus verkkokaupasta

m) Muu asia, mikä?

Vastauksia saapui kaikkiaan 101 kappaletta. Kissan kiipeily- ja raapimispuuta hankittaessa tärkeimpinä ominaisuuksina pidettiin seuraavia asioita, sijat 1-5:

1. Puun tukevuus kissan kiipeillessä

Tämä ominaisuus sai ylivoimaisesti eniten mainintoja (yhteensä 70 vastaajaa) ja myös 1. sijamainintoja toiseksi eniten (tärkein tekijä 19 vastaajalle). ”Puun tukevuus” ominaisuutta pidettiin kaiken kaikkiaan tärkeänä; se sai eniten mainintoja myös sijoilla 2.-4.

2. Pitkäikäisyys, ekologisuus & mahdollisuus vaihtaa kuluvien osien materiaalit 

Tätä ominaisuutta pidettiin toiseksi tärkeimpänä (yhteensä 44 vastaajaa). 1. sijamainintoja tämä ominaisuus sai yhtä paljon kuin ”mahdollisuus valita puun materiaalit (puu, köysi & huopa)”.

3. Ulkonäkö & sopivuus omaan sisustukseen 

Tämä ominaisuus sai eniten 1. sijamainintoja eli 28 vastaajalle tämä oli tärkein tekijä. Ulkonäkö-kriteeri sai kuitenkin vähemmän ääniä yhteensä (34 vastaajaa) kuin tukevuus tai kestävyys.

4. Hinta

Neljänneksi tärkein ominaisuus yhteensä= 33 vastaajaa. Tämä kriteeri sai vain yhden 1. sijamaininnan, mutta sijoittui 2. tai 3. sijan maininnoissa kolmannelle sijalle. Yhtä tärkeänä ominaisuutena pidettiin ”tasojen irrotettavat & pestävät materiaalit”.

5. Tasojen irrotettavat & pestävät pehmusteet

Tätä ominaisuutta piti tärkeimpänä 10 vastaajaa ja yhteensä mainintoja tuli 30 kpl.

Seuraavaksi tärkeimpinä hankintaan vaikuttavina ominaisuuksina pidettiin ”mahdollisuutta vaihtaa puun paikkaa asunnossa (ei kiinteä kiinnitys) sekä ”mahdollisuutta valita puun tasojen määrä & niiden paikka”. Vähiten tärkeänä pidettiin nopeaa toimitusta verkkokaupasta eli kissaihmiset pystyvät suunnittelemaan hankintansa hyvissä ajoin etukäteen.

Kyselyn tulokset vahvistivat kissapuulaisten näkemystä hyvästä kiipeily- ja raapimispuusta. Kissapuu syntyi omasta tarpeesta. Markkinoilta ei löytynyt sellaista puuta, jollaisen me itsellemme omaan olohuoneeseen halusimme. Kissan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että se pääsee toteuttamaan lajityypillistä toimintaa eli kiipeämään ja huoltamaan kynsiään; ja on ensisijaisen tärkeää, että puu on tukeva ja kestää vantterammankin kissan menossa. Samalla kissan kiipeily- ja raapimispuu voi olla tyylikäs sisustuselementti ja olohuoneen katseenvangitsija. Kissapuukin voi olla muotoilua ja designia; kissasi elegantti lempipaikka, joka kestää katseita ja aikaa. Ekologisuus tuotesuunnittelussa on tänä päivänä itsestäänselvyys. Kissakin kiintyy pitkäikäisiin, uudelleen verhoiltaviin huonekaluihin. Kissa on luontaisesti viisas luonnon ja ympäristön ystävä.

SIJAJÄRJESTYSMAININNAT

1. Ulkonäkö & sopivuus omaan sisustukseen

2. Puun tukevuus kissan kiipeillessä

3. Jaettu sija: a) Mahdollisuus valita puun materiaalit (puu, köysi & huopa)

b) Pitkäikäisyys, ekologisuus & mahdollisuus vaihtaa kuluvien osien materiaalit (köysi, huopa)

5. Tasojen irrotettavat & pestävät pehmusteet

 

Teksti Satu Suhonen

Artikkeli on alun perin julkaistu Pyhä Birman kissa ry:n jäsenlehdessä, numerossa 2/2019 (kesäkuu).

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

KISSANI OKSENTAA - KARVAPALLOISTA MONIMUTKAISEMPIIN SYIHIN

Kissanuoleesyoedae_ruohoa

8.5.2019

Kirjoittaja ELL Mimma Aromaa

Toimin eläinlääkärinä Kaarinan Eläinlääkäriasema Oy:ssa. Erityisesti olen kiinnostunut kissojen ja koirien sisätaudeista eli toisin sanoen oksentelevat, ripuloivat, laihtuvat, vaisut ja väsyneet potilaat ovat minulle päivittäin pala kakkua tai pähkinä purtavaksi. Olen erikoistunut laajoihin vatsaontelon ultraäänitutkimuksiin. Kaksi burmakissaani toimivat päivittäin oppainani kissojen mielenkiintoisen sielunmaisemaan.

521961_573659395997572_1324928412_n

Yleistä

Oksentaminen on yksi yleisimmistä kissoilla esiintyvistä yleisoireista. Yleisoire tarkoittaa, että oksentaminen on koko elimistön oire ja taustalla voi siten olla useita eri aiheuttajia. Joskus omistajan voi olla vaikeaa erottaa yskiminen ja oksentaminen toisistaan. Hengitystiesairauteen viittaava yskiminen voidaankin tulkita virheellisesti esimerkiksi yritykseksi oksentaa tai karvojen kakisteluksi nielusta. Oksentamiseksi määritellään refleksisarja, jossa vatsalihasten ja pallean pumppaavalla liikkeellä aiheutetaan mahanlaukun sisällön tyhjeneminen paineella ulos. Yskän aikana puolestaan kissa usein venyttää kaulaa pitkäksi ja ”puskee” ilmaa tai limaa ulos hengitysteistä ilman vatsasta lähtevää pumppaavaa liikettä tai mahansisällön tyhjenemistä suuhun. Kissoille on myös normaalia tyhjentää vatsalaukkua oksentamalla sulamatonta materiaalia kuten saaliseläinten sulkia ja luita. Tällöin kissa voi edesauttaa oksennusrefleksiä syömällä esimerkiksi ruohoa. Mutta miten tietää milloin oksentaminen on huolestuttavaa?

Kissa huoltaa turkkiaan

Kaikille kissan omistajille on tuttua, että kissat huoltavat turkkiaan päivittäin nuolemalla ja nyppimällä. Tällöin karvaa päätyy normaalisti pieniä määriä myös vatsalaukkuun ja suolistoon.  Tasapainoisessa tilanteessa karva kulkeutuu ulosteen mukana ulos ja vain harvoin kissa joutuu oksentamalla tyhjentämään vatsalaukkua sinne muodostuneista karvapalloista tai kärsii karvan aiheuttamasta ummetuksesta. Tasapaino voi horjua, jos karvaa alkaa kulkeutumaan normaalia enemmän suolistoon tai ruuansulatuskanavan ongelman vuoksi karva ei kulkeudukaan normaalisti suoliston läpi.

Varsinkin pitkäkarvaisilla kissoilla karvanlähdön aikaan suolistoon kulkeutuvan karvan määrä voi lisääntyä merkittävästi tai karvanlaatu voi olla sen tyyppinen, että suolistoon päätyvän karvan määrä on jatkuvasti normaalia suurempi. Myös iho-ongelmat tai kissan lisääntynyt turkin hoitaminen kivun tai käytöshäiriön vuoksi voivat lisätä suolistoon kulkeutuvan karvan määrää. On siis tärkeää myös miettiä voiko karvan oksentamisen taustalla olla jokin altistava syy, mihin voitaisiin puuttua ja vaikuttaa eikä vain hoitaa karvapallojen oksentelua oireenmukaisesti.

Jos jatkuviin runsaasta karvasta johtuviin syömättömyysjaksoihin, oksenteluun tai ummetukseen ei kuitenkaan löydy tutkimuksissa selkeää altistavaa syytä tai syy ei ole korjattavissa, voidaan keskittyä estämään karvan kerääntyminen kissan vatsalaukkuun ja suolistoon oireenmukaisella hoidolla.

Juomisen lisääminen voi edesauttaa karvan normaalia kulkeutumista ruuansulatuskanvan läpi; kissalle voi laittaa esille esimerkiksi tonnikalalla tai hunajalla maustettua vettä tai vesikippojen määrää voi lisätä ripottelemalla niitä sinne tänne asuntoa, jos erikoisista paikoista juominen kiinnostaa kissaa.

Kuidun määrän lisäämistä ruokavaliossa suositellaan suoliston toiminnan parantamiseksi; voidaan suoraan valita kuitupitoisempi ruoka tai aloittaa kuitulisä. Kissanmallasta, parafiiniöljyä tai laktuloosia voidaan käyttää lyhytaikaisesti tai kuureina tarvittaessa; jatkuvasti käytettyinä ne voivat häiritä suoliston normaalia toimintaa ja ravinnon imeytymistä.

Turkin säännöllinen harjaus ja harjauksen viimeistely pyyhkimällä kostealla liinalla tai vastaavalla myös pienet irrallaan olevat karvat pois turkista on suositeltavaa, koska muuten ne päätyisivät kissan suuhun sen itse viimeistellessä harjausta.

Yleisimmät taustasyyt oireille

Pahoinvointi, syömättömyys ja oksentelu voivat johtua useista eri syistä, joihin karvapallot eivät liity välttämättä lainkaan. Ruoka-aineallergia, ruuan sopimattomuus tai jonkin pilaantuneen syöminen voi laukaista oireet. Myös monet lääkeaineet, sopimattomat kasvit tai muut suun kautta myrkylliseksi tai haitalliseksi tiedetyt aineet voivat aiheuttaa oireilua.

Ruuansulatuskanavassa voi olla myös sisäloistartunta, krooninen tulehdus, vierasesine tai kasvain. Vierasesineistä esimerkiksi muovipussin palaset tai lelusta irronneet pehmeät osat todennäköisesti aiheuttavat vain ohimenevää oksentelua, mutta narun syöminen tai klassisesti korvatulpan syöminen voi aiheuttaa suolitukoksen, jonka seuraukset voivat olla hyvinkin vakavat.

Myös monet sisäelinsairaudet kuten diabetes, kilpirauhasen liikatoiminta, ongelmat munuaisissa, maksassa, sappiteissä tai haimassa aiheuttavat yleisesti pahoinvointia, syömättömyyttä ja oksentelua.  Hampaiden sairaudet hyvin harvoin aiheuttavat oksentelua tai syömättömyyttä kissoilla, vaikka ruokaa tiputteleva, kuolaa mukeltava tai nappulat hylännyt ja pelkkään märkäruokaan siirtynyt kissa voi vaikuttaa ja näyttää siltä, että suussa olisi jokin kipu tai jotain ylimääräistä. On yleisempää, että näissä tapauksissa on ennemmin kyse pahoinvoinnista, etovasta olosta tai siitä, ettei märkäruuasta tule niin epämukavaa ja pahaa oloa kuin kuivamuonasta.

Kissan ikä, elintavat ja historia

Kissan ikä, elintavat ja historia auttavat arvioimaan, mitkä syyt voivat olla todennäköisempiä kuin toiset. Esimerkiksi nuorilla kissoilla sisäloistartunnat, ruuan sopimattomuus, vierasesineet ja sopimattomien asioiden maistelu ovat todennäköisiä syitä oireilulle.

Isosta kissalasta tullut nuori kissa voi oireilla sisäloistartunnan vuoksi tai voi kantaa oireettomana sisäloisista esimerkiksi giardiaa, joka aiheuttaakin oireet perheen vanhemmille kissoille. Ulkoileva kissa ja varsinkin saalistava kissa on myös alttiimpi sisäloisille tai myrkytyksille.

Sisäkissa, joka on elänyt pitkään yksin tai samassa laumassa ilman uusia tulokkaita on erittäin epätodennäköisesti saanut mistään sisäloistartuntaa. Vanhemmilla kissoilla sisäelinperäisten sairauksien ja kasvaimien aiheuttamat oireet ovat huomattavasti yleisempiä.

Oireiden kesto ja vakavuus

Oireilu voi olla akuuttia eli kestänyt alle viikon tai kroonista, jolloin oireilua on ollut viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia. Oireiden vakavuus voi myös vaihdella lievistä hyvinkin vakavaan yleistilan romahdukseen, missä kissa on syömätön, kuivunut, kivulias ja jopa kuumeinen.

Akuutit ja nopeasti ohimenevät oksenteluoireet pirteällä ja kivuttomalla kissalla eivät vaadi välitöntä tutkimista tai hoitoa, mutta jos syöminen ei normalisoidu parissa päivässä, oksentaminen on hurjaa eikä mikään pysy sisällä, kissa vaikuttaa kivuliaalta tai hyvin voimattomalta on hyvä hakeutua heti eläinlääkäriin.

Yleisimmin kroonisia aaltoilevia oireita kuten pikkuhiljaa hiipivää oksentelua, on/off-ruokahaluttomuutta ja laihtumista ilmenee kroonisissa sisäelinsairauksissa, jolloin tutkimuksilla ja hoidoilla ei ole hengen hätää. Kuitenkin näissäkin tapauksissa eläinlääkäriin kannattaa hakeutua ajoissa, jolloin taustasyyn hoitaminen tai kontrolliin saaminen on usein huomattavasti helpompaa. Akuutteja oireita aiheuttavat sisäelinsairaudet puolestaan ovat usein myös vakavaoireisia ja vaativat välittömästi tutkimuksia ja hoitoa.

Tutkimukset ja hoito

Omistajan kanssa kissan historian läpikäyminen, oireiden vakavuuden ja keston kertaaminen sekä eläinlääkärin tekemä huolellinen yleistutkimus ovat tärkeimmät toimenpiteet oikeiden jatkotutkimusten valitsemiseksi. Näin vältytään myös turhilta tutkimuksilta.

Akuuteissa lieväoireisissa tilanteissa voidaankin ilman tutkimuksia päätyä ruokavaliomuutoksiin tai oireenmukaiseen hoitoon, jos oireiden taustalla oleva syy on todennäköisesti itsestään korjautuva. Akuuteissa vakavissa ja kroonisissa oireenkuvissa veriarvojen tarkastaminen on usein tarpeellista.

Joskus päädytään myös virtsa- ja/tai ulostenäytteiden tarkastamiseen. Röntgenkuvauksilla voidaan esimerkiksi arvioida elinten kokoa ja muotoa sekä vierasesineen mahdollisuutta. Usein hyvin suoritettu ultraäänitutkimus on informatiivisempi oksentelevalla kissalla kuin röntgenkuvaus. Silloin voidaan tarkastaa sisäelinten rakenne ja muoto eli onko esimerkiksi kudoksissa kasvaimeen tai rappeumaan viittaavaa, vatsalaukun ja suoliston limakalvon paksuus, rakenne sekä sisältö, haima- ja sappiteiden alueet tukosten ja tulehdusten varalta, virtsarakon sisältö ja onko vatsaontelossa kenties vapaata nestettä tai reagoineita imusolmukkeita.

Tavoitteena on eri tutkimuksia yhdistelemällä löytää oireiden syy, minkä jälkeen pystytään keskustelemaan omistajan kanssa hoito- ja toimenpidevaihtoehdoista sekä ennusteesta.

 

Artikkeli on alun perin julkaistu Suomen Siperiankissat ry:n jäsenlehdessä, numerossa 1/2019.

Lähteet:

Andrea Harvey & Séverine Tasker. BSAVA Manual of Feline Practice A Foundation Manual. BSAVA 2014.

Jacquie Rand. Problem-based Feline Medicine. 1.p. Saunders, Toronto 2006.

Susan E. Little. August’s Consultations in Feline Internal Medicine vol 7. Elsevier 2016.

Etienne Côté. Clinical Veterinary Advisor Dogs and Cats. 3 ed. Elsevier, Missouri 2015

Lue koko viesti
1 - 10 / 11 tuloksesta